Ryhmiksen 9 hyvää syytä elää

Tekijä -

Anna Krogeruksen kirjoittamassa ja Kaisa-Liisa Logrenin 9 hyvää syytä elää näytelmässä Ryhmäteatterissa pohditaan syrjäytymisen perimmäistä olemusta. Nuori nainen (eloisa Ella Mettänen) on eristäytynyt kämppäänsä ja torjuu kaiken saatavilla olevan avun. 

Mielenterveyshoitaja tulee sisään omilla avaimilla ja yrittää rohkaista Klaraa. Hän antaa Klaralle vihon johon on kirjoitettava 9 hyvää syytä elää.

Huonosti ja hitaasti lista Klaralta syntyy. Mutta vähitellen hänen elämäänsä tupsahtaa sisko, postimies-runoilija, laitapuolen kulkija koiransa kanssa, luokkakaveri äitineen ja hysteerisen äidinkin kanssa on välillä pakko puhua puhelimessa.

Mutta mitkä ovat 9 hyvää syytä nähdä Ryhmäteatterin 9 hyvää syytä elää -näytelmä 

1. Koira – nimeltä Urho Kaleva eli Urkki. Juha Kukkonen on Urkkina koiramaisempi kuin moni koira. Urkin olisi varmaan jokainen halunnut ottaa kotiin mukaansa.

2 .    Ella Mettänen on raikkaan ja sympaattisen oloinen syrjäytymisvaarassa oleva nuori nainen

3.    Tapa jolla Anna Krogerus ruotii mielenterveystyötä. Lain mukaan mielenterveystyöllä pitäisi ehkäistä mielisairauksia ja mielenterveyshäiriöitä, parantaa ja lievittää niitä. 

4     Ei kestä mielenterveyshoitaja itsekään työpaineitaan. Robin Svartström luo roolinsa uskottavasti ja eleettömästi.

5.    Santtu Karvonen postimies-runoilijana on liikuttava, ei kai kukaan sellaista kestä että yksikään kustantaja ei kiinnostu hyvistä runoista.

6.    Käsikirjoituksen lievä kliseemäisyys ei vienyt pohjaa pois napakalta esitykseltä

7.    Ryhmäteatterin tinkimätön ja omaleimainen esitystyyli

8. Kaikki palaset ovat kohdallaan: Pihla Penttinen ja Minna Suuronen monissa rooleissan

9.    Kohtuuhintainen ja toimiva kahvila sekä vaatenaulakon ystävällinen henkilökunta

 
Santtu Karvonen, Robin Svartström, Minna Suuronen,
Juha Kukkonen, Pihla Penttinen ja Ella Mettänen  
  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord...
Lue lisää