LM-Mummin maailma

Kukaan ei käynyt kysymästä meiltä saako kotikatumme toisella puolella olevan entisen kauppa/kioskirakennuksen muuttaa moskeija-rukoushuoneeksi. Kukaan ei kysynyt voiko naapurostoon perustaa kodin kehitysvammaiselle. Ei sitäkään käyty esittelemässä että lähitalossa ryhdytään hoitamaan moniongelmaisia lapsia ja toisessa kuntouttamaan perheitä, joiden elämä ei ole ihan kohdallaan. Eikä sekään vaadi etukäteislupaa, että lähellä hoidetaan huonokuntoisia vanhuksia. Naapurostooni kuuluu monenlaisia ihmisiä, toiset vain tulevat ja menevät, mutta parkkeeraavat autonsa kotikadulleni tai liikkuvat sillä jalan. Kaiken tämän keskellä tuntee olevansa osa moninaista yhteisöä. Kahden pakolaiskeskuksen perustaminen parin kilometrin päähään merkitsee vain asujamiston entistä monipuolisempaa rakennetta. Tosin pakolaiskeskuksen asukkaat ovat nuoria miehiä. Kun Pitäjänmäen kirkolla käsiteltiin pakolaiskeskusten tuloa alueellemme, oli kuultavissa monenlaista mielipidettä. Pelko on hiipinyt mone

Sote-soppaan minunkin on pakko laittaa kauhani tai oikeastaan vain pikkulusikka. Olen saanut vuosien mittaan niin moneen kertaan apua terveyteni hoitamiseen ja kohentamiseen, jotta voin kuvitella olevani pieni asiantuntija. Onneksi asun Helsingissä kaupunginosassa jossa lääkärille pääseminen ei ole mahdotonta. Kun soitan terveydenhoitajan numeroon, minulle soitetaan takaisin useimmiten tunnin-parin sisällä ja sitten asiat alkavatkin lutviutua. Lääkeresptejä olen uusinut Asiointi sivujen kautaa, sieltä olen tilannut ajan tämän syksyn influenssa-rokotukseen, Tietokoneen uumenista löytyy tieto siitäkin millaisista lääkkeistä minulla on e-reseptit ja sairauskertomukset löytyvät sieltä. Nyt en sitten tiedä miten minun ja muiden käy. Mitä tarkoittaa kun raha seuraa potilasta, mitä tapahtuu kun minulla on valinnan vapaus, mistä tingitään kun säästöjä pitää löytyä. Kuka kertoo eduista Silmäklinikalta kotiutuessani olisin voinut tilata Kela-taksin. Seinässä oli puhelin, josta piti soi