LM-Mummin maailma

”Ei hellyyttä enää hiventäkään eikä heikkoutta. Kovaa kuria vain ja ankaraa silmälläpitoa. Yksin ei kaupungille milloinkaan ja lukkojen taakse, kun lähdemme kotoa pois.” Tämä on pastori Henrik Valtarin uusi ohje tottelemattomaksi heittäytyneen nuoremman tyttären Maijun kasvatusohjeeksi. Ohjeen pastori antaa vaimolleen. kin jälkeen kun Minna Canth kirjoitti näytelmänsä Papin perhe vuonna 1891. Papin perhettä esitetään nyt Teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä. Ohjaaja Heini Tola ja koko ryhmä haluaa Papin perheellä kunnioittaa Minna Canthia, jonka syntymästä tulee ensi vuotta kuluneeksi 175 vuotta. Papin perhe on myös teatterin 20-vuotisen taipaleen juhlanäytelmä. Aikaisemmin Avoimissa Ovissa on nähty Heini Tolan ohjaamat Canthin näytelmät Annaliisa ja Työmiehen vaimo.     Papin perhe on syvääluotava kuvaus kaikesta siitä mitä autoritääriseesti lapsiaan kasvattavan miehen perheessä voi tapahtua. Pastori Valtarille totuus on vain se mitä hän itse pitää totuutena. Hän h...

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin. Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa. Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut v...

Runsauden sarvi vai sekahedelmäkeitto. Pirkko Saision, Jussi Tuurnan ja Laura Jäntin uusin aikaansaannos Musta Saara Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä on räiskyvää teatteria. On hyvä käsikirjoitus, korvia hivelevää musiikkia ja oivalluksia pursuava ohjaus. Taitava näyttelijäkaarti. Näytelmän aihe ajankohtainen ja koskettava. Transsilvaniaan on tarkoitus rakentaa Unionin rahoilla uusi asuinalue romaneille. Asuntojen tieltä on purettu suuri sikala. Rahat ovat kadonneet ennen kuin asunnot on saatu aikaan. Kun ei asuntoja, romanit lähtevät katsomaan suojelupyhimystään Mustaa Saaraan Ranskaan Camarguen suistoon. Matkalla ovat vastassa ottomaanit, husaarit ja janitsaarit. Toisaalla Kansallispuolueen johtohahmot isä (Juha Mujea) ja tytär (Katariina Kaitua) pyrkivät Ranskan presidentiksi. Tytär vauhdittaa omaa kisaansa Jeanne d´Árcin hahmossa. Draculakin (Timo Tuominen) sekaantuu presidenttikisaan. Ja on siellä matkalla kolme vanhaa tanssijatartakin (Sinikka Sokka, Ull...

Eläköitynyt teatterinjohtaja Asko Sarkola arveli muutama vuosi sitten että Helsingin seudulla on sata tuhatta musikaalin ystävää. Tämän syksyn jälkeen joukko varmasti kasvaa. Niin onnistunut on Helsingin Kaupunginteatterin (Sarkolan ent. työpaikan) musikaali Kinky Boots. Kinky Bootsin maailmanvalloitus alkoi vuonna 2012 Chicagosta. Musikaalin käsikirjoitus on Harvey Fiersteinin, musiikki ja laulujen sanat Cyndi Lauperin aikaansaannoksia. Kaiken perustana on Geoff Deanen ja Tim Firthin käsikirjoittama elokuva. On konkurssin partaalla oleva kenkätehdas. Kenkätehtaan omistaja on pitänyt itsestään selvänä, että poika jatkaa isänsä jalanjäljissä. Mutta poika haluaakin päästä opiskelemaan ja karistaa paikkakunnan pölyt ja kenkätehtaan nahan hajut harteiltaan. Mutta kohtalo kääntää kaiken. Isä menehtyy ja poika Chrles (Petrus Kähkönen) palaa tehtaalle lopettamaan toimintaa, mutta sattumalta hän saa paikallisessa kapakassa esiintyvältä drag-taiteilija Lolalta (Lauri Mikkola) idean uu...

Urho Kekkonen oli kova jätkä. Ja kova jätkä on Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön uutuusnäytelmässä Kekkonen ja Kremlin tanssikoulua Kekkosta näyttelevä Eero Aho. Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo vuodesta 1961, jolloin Urho Kekkonen halusi olla presidentti myös seuraavat kuusi vuotta eli vuodet 1962 – 1968. Historian tapahtumat saavat jälkeenpäin aina selityksiä ja tulkintoja. Kari Heiskanen haluaa näytelmällään kertoa mikä oli noottikriisi syksyllä 1961. Kekkosen lisäksi näyttämölle tarvitaan joukko aikakauden poliitikkoja sekä Kekkosen elämään vaikuttaneita naisia. Mukana on Väinö Leskinen (Rauno Ahonen), Arvo Korsimo (Risto Kaskilahti), Johannes Virolainen (Jari Pehkonen), Kaarlo Pitsinki (Matti Olavi Ranin), Lyyli Aalto (Vappu Nalbantoglu), Olavi Honka (Matti Rasila), Veikko Vennamo (Pertti Sveholm), Väinö Tanner (Timo Torikka) ja Ahti Karjalainen (Mikko Virtanen). Neuvostoliitosta on tarvittu mukaan Aleksei Zaharov (Ahonen) ja Nikita Hrust...