Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu

Tekijä -

Urho Kekkonen oli kova jätkä. Ja kova jätkä on Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön uutuusnäytelmässä Kekkonen ja Kremlin tanssikoulua Kekkosta näyttelevä Eero Aho. Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo vuodesta 1961, jolloin Urho Kekkonen halusi olla presidentti myös seuraavat kuusi vuotta eli vuodet 1962 – 1968.

Historian tapahtumat saavat jälkeenpäin aina selityksiä ja tulkintoja. Kari Heiskanen haluaa näytelmällään kertoa mikä oli noottikriisi syksyllä 1961. Kekkosen lisäksi näyttämölle tarvitaan joukko aikakauden poliitikkoja sekä Kekkosen elämään vaikuttaneita naisia.

Mukana on Väinö Leskinen (Rauno Ahonen), Arvo Korsimo (Risto Kaskilahti), Johannes Virolainen (Jari Pehkonen), Kaarlo Pitsinki (Matti Olavi Ranin), Lyyli Aalto (Vappu Nalbantoglu), Olavi Honka (Matti Rasila), Veikko Vennamo (Pertti Sveholm), Väinö Tanner (Timo Torikka) ja Ahti Karjalainen (Mikko Virtanen). Neuvostoliitosta on tarvittu mukaan Aleksei Zaharov (Ahonen) ja Nikita Hrustsov (Sveholm). Heidän lisäkseen on adjutantteja, upseereita, toimittajia ja sihteereitä.

Näytelmän kolme naista ovat Sylvi Kekkonen (Marjut Toivanen), Anne-Marie Snellman (Leena Rapola) ja Anita Hallamaa (Vappu Nalbantoglu). Tarkkana sai olla, ettei henkilöitä sekoittanut toisiinsa. Miten nuoremmat katsojat pysyvät mukana, kun 1950- ja 60-lukujen  poliitikot tuskin ovat heille tuttuja. 

Helsingin Kaupunginteatterissa on kerrottu jo monessa näytelmässä aikaisemminkin lähihistoriamme käänteistä. Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu on onnistunut täydennys tähän. Näytelmä välitti hyvin sen millaisissa paineissa poliitikot ovat, miten raadollista on heidän keskinäinen kisansa vallasta. Kekkosestahan kukaan ei kerro ilman muistutusta siitä miten vallanhimoinen henkilö hän oli. 

Sylvi Kekkonen oli viisas ja politiikan kiemuroita hyvin terävästi analysoiva presidentin puoliso. Näytelmän moni koskettava ja pysäyttävä tuokio syntyy Sylvi Kekkosen pienistä, ohimennen lausutuista mielipiteistä, ohjeista tai huomioista. Vielä tietävämmäksi on näytelmässäkin tehty Anita Hallama. Anne-Marie Snellman on 1960-luvun alussa jo hieman syrj ässä Kekkosen kuvioista. 

Näyttelijät tekevät monissa eri rooleissaan pikkutarkkaa työtä. Kaikkein ylimpänä nimiroolin mukaisesti Eero Aho. Pöydälle hyppivät, leukaa vetävä ja alati liikkeessä oleva Aho oli kaikessa juuri sopivalla tavalla esikuvansa mukainen.

                                                                                  Kuva Tapio Vanhatalo
                                     Kuvassa Matti-Olavi Ranin, Eero Aho ja Marjut Toivonen 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord...
Lue lisää