Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu
Urho Kekkonen oli kova jätkä. Ja kova jätkä on Helsingin
Kaupunginteatterin pienen näyttämön uutuusnäytelmässä Kekkonen ja Kremlin tanssikoulua Kekkosta
näyttelevä Eero Aho. Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo
vuodesta 1961, jolloin Urho Kekkonen halusi olla presidentti myös seuraavat
kuusi vuotta eli vuodet 1962 – 1968.
Historian tapahtumat saavat jälkeenpäin aina selityksiä ja
tulkintoja. Kari Heiskanen haluaa näytelmällään kertoa mikä oli noottikriisi
syksyllä 1961. Kekkosen lisäksi näyttämölle tarvitaan joukko aikakauden
poliitikkoja sekä Kekkosen elämään vaikuttaneita naisia.
Mukana on Väinö Leskinen (Rauno Ahonen), Arvo Korsimo
(Risto Kaskilahti), Johannes Virolainen (Jari Pehkonen), Kaarlo Pitsinki (Matti
Olavi Ranin), Lyyli Aalto (Vappu Nalbantoglu), Olavi Honka (Matti Rasila),
Veikko Vennamo (Pertti Sveholm), Väinö Tanner (Timo Torikka) ja Ahti
Karjalainen (Mikko Virtanen). Neuvostoliitosta on tarvittu mukaan Aleksei
Zaharov (Ahonen) ja Nikita Hrustsov (Sveholm). Heidän lisäkseen on
adjutantteja, upseereita, toimittajia ja sihteereitä.
Näytelmän kolme naista ovat Sylvi Kekkonen (Marjut
Toivanen), Anne-Marie Snellman (Leena Rapola) ja Anita Hallamaa (Vappu
Nalbantoglu). Tarkkana sai olla, ettei henkilöitä sekoittanut toisiinsa. Miten
nuoremmat katsojat pysyvät mukana, kun 1950- ja 60-lukujen poliitikot tuskin ovat heille tuttuja.
Helsingin Kaupunginteatterissa on kerrottu jo monessa
näytelmässä aikaisemminkin lähihistoriamme käänteistä. Kekkonen ja Kremlin
tanssikoulu on onnistunut täydennys tähän. Näytelmä välitti hyvin sen
millaisissa paineissa poliitikot ovat, miten raadollista on heidän keskinäinen
kisansa vallasta. Kekkosestahan kukaan ei kerro ilman muistutusta siitä miten
vallanhimoinen henkilö hän oli.
Kuva Tapio Vanhatalo
Kuvassa Matti-Olavi Ranin, Eero Aho ja Marjut Toivonen
Kommentit
Lähetä kommentti