Teatteri Avoimien Ovien loistava Papin perhe


”Ei hellyyttä enää hiventäkään eikä heikkoutta. Kovaa kuria vain ja ankaraa silmälläpitoa. Yksin ei kaupungille milloinkaan ja lukkojen taakse, kun lähdemme kotoa pois.” Tämä on pastori Henrik Valtarin uusi ohje tottelemattomaksi heittäytyneen nuoremman tyttären Maijun kasvatusohjeeksi. Ohjeen pastori antaa vaimolleen.

kin jälkeen kun Minna Canth kirjoitti näytelmänsä Papin perhe vuonna 1891. Papin perhettä esitetään nyt Teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä. Ohjaaja Heini Tola ja koko ryhmä haluaa Papin perheellä kunnioittaa Minna Canthia, jonka syntymästä tulee ensi vuotta kuluneeksi 175 vuotta. Papin perhe on myös teatterin 20-vuotisen taipaleen juhlanäytelmä. Aikaisemmin Avoimissa Ovissa on nähty Heini Tolan ohjaamat Canthin näytelmät Annaliisa ja Työmiehen vaimo.   

Papin perhe on syvääluotava kuvaus kaikesta siitä mitä autoritääriseesti lapsiaan kasvattavan miehen perheessä voi tapahtua. Pastori Valtarille totuus on vain se mitä hän itse pitää totuutena. Hän haluaa, että pojasta tulee hänen ihailemansa konservatiivisen Aamurusko -lehden toimittaja. Koska pastorin rahat on kiinnitetty Aamuruskoon, ilmoittaa hän tylysti opettajaksi opiskelevalle vanhimmalle tyttärelle että tämän täytyy jättää opinnot kesken. Ei ole varoja Hannan kouluttamiseen. Nuorin tytär on kasvamassa kotona ja hänen varalleen isä suunnittelee enintään avioliittoa.

Mutta Valtarin perheen lapsilla on omat mielipiteet ja suunnitelmat. Jussi haluaa toimittajaksi Nuori Suomi -lehteen, Hanna haluaa saattaa opiskelunsa päätökseen ja lupaa kustantaa opinnot  omalla työllään ja nuorin Maiju uhmaa kaikkea ja hakeutuu näyttelijän oppiin. Perheen äiti luovii isän ja lasten välissä. 

Avoimien Ovien Papin perhe on raikas tulkinta sinänsä hieman kuluneesta aiheesta. Esityksen kantava voima on Jukka Pitkäsen pastori Valtari. Hän on viimeistä piirtoa myöten vain omaan maailmankuvaansa ja arvomaailmaansa tukeutuva ahdasmielinen pappi. Eila Pyhältö on sopivalla tavalla niin miestään kuin lapsiaankin ymmärtävä äiti.

Maijuna Mirjami Heikkinen on ihastuttavan räiskyvä ja omaa itseään etsivä nuori nainen. Mikä elämisen ilo ja riemu ajoittain säteilee Heikkisen Maijusta! Outi Vuorirannan Hanna on pidättyväinen ja hillitty. Seppo Merviä on Jussina modernien ajatusten tulkki, mutta isänsä tavoin omiin periaatteisiinsa uskova. Tatu Mönttinen on hieman vaisu Jussin ystävänä Teuvo Rastaana, johon Maiju pikkasen ihastuukin, mutta ei sentään naimisiin halua mennä.

Yhdellä sanalla kuvattuna HYVÄ!

                                      Jukka Pitkänen, Eila Pyhältö, Seppo Merviä,                                                                                   Mirjami Heikkinen ja Tatu Mönttinen 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Niin kuin taivaassa Helsingin Kaupunginteatterissa

Vantaan Näyttämön nousu ja lasku