Tekstit

Kesä on täynnä teatteria

Kuva
Kesä on monelle meistä muutakin kuin järvenranta, hyttyset ja grillimakkara. Linnanmäki, Särkänniemi, festarit Kesärauhasta Ruisrockkiin, Naantalin musiikkipäivät, Savonlinnan oopperajuhlat, Porin jazz, Salmela, Purnu, Mäntän taideviikot, Naivistit Iittalassa. Tarjontaa on kaikenikäisille niin kulttuurin saralla kuin urheilussakin.   Rakkainta harrastustani teatteria on helppo harrastaa kesälläkin. Valittavana on nähtävää ja koettavaa sadoissa kesäteattereissa.   Suomenlinnan kesäteatterissa esitetään Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaanista Riikka Oksasen dramatisoima ja ohjaama näytelmä. Näytelmässä eletään yleislakon 1905 vuodesta 1930 luvulle saakka. Helsinki kasvaa ja yhteiskuntaluokkien väliset jännitteet kärjistyvät. Tekijöiden mukaan näytelmä on myös kunnianosoitus ihmisille, jotka kerran kulkivat samoilla Helsingin kaduilla, joille me kuljemme nyt.   Helsinkiläisessä Kivinokan kesäteatterissa nähdään laulunäytelmä Myrskyluodon Maija. Tarina on tuttu...

Tampereen Komediateatteri: Gabriel, tule takaisin

Kuva
  Tampereen Komediateatteri on valinnut takuuvarmaksi näytelmäkseen Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin. Näin esityksen Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Waltari kirjoitti näytelmän naisia hurmaavasta ja huijaavasta Gabrielista, kun näyttelijä Helge Ranin pyysi kirjailijaa kirjoittamaan hauskan kiertuenäytelmän. Sen oli määrä olla intiimi komedia, jossa on yksi lavastus, kolme naisroolia ja yksi suuri miesrooli. Tehokas Waltari kirjoitti samaan aikaan näytelmän Noita palaa elämään ja ryhtyi näytelmien valmistuttua kirjoittamaan Sinuhe egyptiläistä. Gabriel, tule takaisin nähtiin ensimmäisen kerran Helsingin Kansanteatterissa toukokuussa 1945. Näytäntökaudella 1945 – 1946 sitä esitettiin 17 suomalaisessa teatterissa. Kansallisteatterissa näytelmää esitettiin vuosina 1994 – 1996. Syksyllä 2018 Gabriel (Sampo Sarkola) hurmasi naisia Kansallisteatterin Willensaunassa. Eikä Waltarin Gabriel ole vieläkään menettänyt viehätysvoimaansa. Niin vakuuttava oli Kristo Salminen ilmaantu...

Suomen Kansallisteatteri: Toinen tasavalta

Kuva
Kansallisteatterin Toisessa tasavallassa (käsikirjoitus ja ohjaus Esa Leskinen) käydään läpi Suomen poliittisia tapahtumia vuosilta 1944-1989. Ennen muuta katse oli koko ajan Urho Kekkosessa. Näytelmässä oli vanha Kekkonen (loistava Vesa Vierikko) ja nuori Kekkonen (miltei yhtä loistava Janne Reinikainen). Leskisen Ensimmäisessä tasavallassa keskityttiin presidentti K.J. Såhlbergiin. Pakko on lainata Janne Reinikaisen kertomaa Kalle Holmbergista ja Kekkosesta. Holmbergin mukaan Kekkonen oli dandy ja jätkä (HS 13.2.2026). Eli Ståhlbergilla ja Kekkosella ei historian kirjoituksenkaan valossa ollut paljonkaan yhteistä ja aikakin oli aivan erilainen. Näyttämölle vyörytetään kymmeniä politiikkoja, joka joko vaativat uudistuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, puolustavat omia näkemyksiään tai yrittävät vimmatusti pysyä Kekkosen perässä idän suhteiden hoitamisessa. Oli selviydyttävä kylmän sodan vuosista, yöpakkasista, noottikriisistä, Tsekkoslovakian miehityksestä. Näytelmän seuraamista h...

Teatteri Avoimet Ovet: Everstinna

Kuva
Teatteri Avoimet Ovet on muuttanut Erottajalta Itäiselle Teatterikujalle Kansallisteatterin Omapohja-näyttämön entisiin tiloihin. Avajaisnäytelmäksi on valikoitunut Rosa Liksomin romaaniin perustuva Everstinna. Liksomin romaani on kertomus nuoresta naisesta, joka rakastuu silmittömästi vanhaan everstiin, hurahtaa miehensä seurassa natsismin ja Hitlerin vankkumattomaksi ihailijaksi, kokee että sota on parasta mitä hän tietää.  Aikaa myöten ihaillusta miehestä paljastuu väkivaltainen ja häikäilemätön aviomies. Rosa Liksomin Everstinna on kertomus Lapissa eläneestä Annikki Kariniemestä (1913 -   1984). Kariniemi työskenteli Lapissa opettajana, alkoi kirjoittaa 1950-luvulla ja jättäytyi päätoimiseksi kirjailijaksi aika pian. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli 30 teosta. Häntä on pidetty ensimmäisenä lappilaisena naiskirjailijana.   Kariniemi ehti olla naimisissa kolme kertaa.     Susanna Airaksisen sovittaman ja ohjaaman Everstinnan ensi-ilta oli Helsingin Kau...

Ryhmäteatteri: Tho Poet of Finland - Saarikoski ja minä

Kuva
Ryhmäteatterin The Poet of Finland on sitä tasokasta ja puhuttelevaa teatteria mitä Ryhmis parhaimmillaan on ja mitä teatterin uusi johtaja Riikka Oksanen näytelmän ohjaamisella vahvistaa.   Aina Bergroth on kirjoittanut näytelmän alaotsikolla Saarikoski ja minä. Lähteenä on ennen muuta ollut Tuula-Liina Variksen romaani Kilpikonna ja olkimarsalkka (WSOY 1994).   Näytelmä kertoo Pentti Saarikosken (2.9.1937-24.8.1983) ja Tuula-Liina Variksen (s. 30.6.42) myrskyisästä avioliitosta vuosilta 1967-1975. Tuula-Liina oli tutustunut Pentti Saarikosken tuotantoon ja ihastunut runoihin ja ensitapaamisen jälkeen myös mieheen. Siitäkin huolimatta, että runoilija pummasi rahaa ja haisi niin pahalle, että ensimmäiseksi Tuula-Liina kylvetti miehen asunnollaan. Näytelmä riisuu Saarikosken runoilijan viittaa pala palalta hänen hartioiltaan. Runoja syntyy mutta kaoottisen elämän kustannuksella. Alkoholi ja sairaus nimeltä alkoholismi on välillä nujertaa luomiskyvyn, mutta aviovaimo on ka...

Espoon Teatterin Peter asui talossa

Kuva
Espoon Teatterin Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen on raju, koskettava ja häkellyttävä näytelmä. Pipsa Lonka on koonnut näytelmänsä ainekset Yhdysvaltain Neitsytsaarilla 1965 tehdystä eläinkokeesta, jossa opetettiin englannin kieltä Peter-nimiselle delfiinille. Peter asui nuoren Margaretin kanssa meren rannalla talossa, jonka huoneet oli vuorattu niin, että niihin voitiin laskea vettä. Peterin tarina on kerrottu 2014 ilmestyneessä dokumentissa The Girl Who Talked to Dolphins. Kokeilu kesti vain puoli vuotta, koska rahat loppuivat. Peter siirrettiin Miamiin, missä hän joutui elämään ahtaassa altaassa. Delfiini päätti kokeilun tekemällä itsemurhan. Dokumentin kuvauksen mukaan hän lopetti hengittämisen. Espoossa keskellä lavaa on sininen uima-allas ja sen molemmin puolin pukuhuoneet. Lavaa ympäröi kolme seinää, joilla välillä seurataan delfiinistä kertovaa dokumenttia,   välillä saadaan muuta tietoa tai katsoja joutuu lukemaan sanoja, jotka kuvaavat tilanteita jop...

Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä

Kuva
Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä vaatii niin näyttelijäjoukolta, tekniseltä henkilökunnalta kuin katsojiltakin herkeämätöntä tarkkaavaisuutta. Niin vauhdikasta oli meno näyttämöllä. Aikaisemmin on näytelmän brittitekijöiltä Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shilelds nähty Kaupunginteatterissa komedia Näytelmä joka menee pieleen.  Menestyneiden musikaalien ohjaaja Samuel Harjanne on rakentanut herkeämättömällä vauhdilla etenevän tarinan siitä mitä tapahtuu kun Unkarin prinssi Ludvig saapuu 1950-luvun lopulla Suomeen ja hänen miljoonien markkojen – elettiin vielä markka-aikaa – arvoinen timanttinsa talletetaan Hakaniemen osakepankkiin.    Pankin työntekijöiden kyvyt puhkeavat kukkaan, kun he pääsevät säheltämään. Ja lisää sekasotkua tuo rikollisjoukkio, joka aikoo varastaa timantin. Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on nähty vuosien varrella vauhdikkaita ja juonen käänteiltään yllättäviä farsseja. Farssissa tarvittavat lukuisia ovia ja nii...