Tekstit

Helsingin Kaupunginteatterin Minä valitsin sinut

Kuva
Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä Minä valitsin sinut -näytelmässä kaksi nuorta naista etsii elämälleen pysyvää suuntaa, löytää sen, kadottaa välillä ja päätyy tilanteeseen, missä on tehtävä siihenastisen elämän suurimmat ratkaisut. Näytelmä perustuu Laura Lehtolan samannimiseen romaaniin. Lehtola on yhdessä Milja Sarkolan kanssa muokannut kirjasta puhuttelevan näytelmän. Milja Sarkolan ohjauksessa kahden naisen tarinasta kasvaa moniulottoinen näytelmä siitä miten suhtautumisemme   kahden naisen rakkauteen ja ylipäätään sateenkaariperheisiin on muuttunut. Näytelmän alussa arka, mutta kunnianhimoinen Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Elisa (Misa Lommi) saa opiskelija-asunnossa asuintoverikseen kirjallisuuden opintojensa kanssaan pitkään askaroineen räväkän Saaran (Wenla Reimaluoto). Vähitellen naiset löytävät toisensa. Mutta perheen perustamisen tiellä on monia esteitä. Elisan vanhemmat huolehtiva ja hössöttävä äiti (Kaisa Torkkel) ja omissa maailmoissaan työkalupakk

Teatteri Jurkan Hirvimetsä

Kuva
Teatteri Jurkan Hirvimetsässä isä on päättänyt opettaa poikansa hirven kaatajaksi. Miehissä lähdetään metsästämään. Poikaa kiinnostaa metsässä liikkuminen ja luonto, isää saalis. Vaikka isä ei selvästikään ole ollut tähänkään asti loistava metsästäjä, hän ei piittaa siitä, vaan on päättänyt siirtää miehisen tavan pojalleen. Metsästyksen ohella isällä on oivallinen tilaisuus jakaa elämänohjeita pojalleen.   Mutta mikään ei menekään isän suunnitelmien mukaan. Miesten välille ei synny yhteisymmärrystä. Isä joutuu jopa parkaisemaan epätoivoissaan pojalleen: ”Miten sinusta on tuollainen tullut?” Elli Salon teksti on osuvaa, napakkaa, koskettavaa ja ajoittain räväkkää, mutta myös herkkää. Herkät hetket koetaan kun huoneteatterin pieneen tilaa tulee kaunis hirvi (iki-ihana Kristiina Halkola). Miehisen äherryksen keskelle tulee suvantovaihe, kun hirvi esittää runollisia, kauniita ajatuksiaan. Ärhentelevä isä (loistava Timo Torikka) ja poika (upea Markus Järvenpää) eivät kohtaa toisiaan mil

Tampereen Työväen Teatterin Momentum 1900 musikaali

Kuva
Tampereen Työväen Teatterin Momentum 1900 musikaali tarjoaa tuhdin tietopaketin suomalaista taidemaailmasta ja poliittisesta ilmapiiristä vuonna 1900. Musikaalissa valmistaudutaan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Suomen paviljongin rakentajat joutuvat kaiken aikaa tasapainoilemaan Venäjän tsaarin ja hänen ”vahtikoiransa” ruhtinas Tenishevin ohjeiden kanssa. Suomessa on alkanut ensimmäinen sortokausi ja venäläistämispolitiikkaa on kiristetty. Oman osaston saaminen maailmannäyttelyyn on iso saavutus Venäjän vallan alaiselle Suomelle. Taiteilijoiden tavoitteena on nostaa Suomi kansakuntana koko maailman tietoisuuteen.   Pariisiin musikaalissa johtavat seinille heijastetut valokuvat Pariisista ja Suomen osastosta, jossa omaa osuuttaan eli omien töittensä ylöspanoa ovat vahtimassa Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela. Paviljongin suunnittelijoista on paikalla Eliel Saarinen (Juha Matti Koskela). Näytelmän kertojana tai paremminkin seremoniamestarina on kuvanveistäjä Ville Va

Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla, aavikon kuningatar

Kuva
Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla, aavikon kuningatar täyttää ennakko-odotukset ja osin myös ylittää ne. Luvassa oli bilemusikaali. En ole ollut koskaan bilettäjä, en edes viime vuosisadalla. Priscillan bileet ovat äänekkäitä, värikkäitä, yllätyksellisiä ja erilaisten ja eriväristen valojen uskomatonta leikkiä - kaiken kaikkiaan huikeita. Samuel Harjanteen ohjaamassa musikaalissa on aina vahvana mukana tarina ja melkein voisi väittää sanoma. Priscilla kertoo kolmesta taiteilijasta – heistä kaksi drag queeniä ja yksi transnainen, jotka töiden puujttuessa yhdistävät voimansa ja taitonsa ja lähtevät huonokuntoisella bussilla valloittamaan Australiaa. Stephan Elliottin ja Allan Scottin käsikirjoittama musikaali perustuu 1994 ensi-iltansa saaneeseen Stephan Elliottin käsikirjoittamaan ja ohjaamaan elokuvaan. Kaupunginteatterin esityksen ovat suomentaneet Kari Arffman ja Sanna Niemeläinen, koreografian on tehnyt Gunilla Olsson-Karlsson ja kapellimestarina on Eeva Kontu.    Kaikki ei

Palkittu Aleksi Kivi

Kuva
Nyt tämän esityksen tekijät: näyttelijä-ohjaajat Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama sekä Kansallisteatterin dramaturgi Eva Buchwald sekä ohjaaja Linda Wallgren ovat saaneet tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon !!!! Näin heti esityksen jälkeen: Olisi pitänyt ottaa käsineet mukaan Kansallisteatterin katsomoon kun näyttämöllä esitettiin näytelmää Aleksis Kivi. Tavan takaa oli tarvetta taputtaa Timo Ruuskaselle ja Tuukka Vasamalle, harmonikka-taiteilija Niko Kumpuvaaralle tai Avanti!-jousikvartetin soittajille. Red Nose Companyn kaksi klovnia Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen) kertoivat kahdessa ja puolessa tunnissa kaiken Aleksis Kiven tuotannosta ja elämästä. Ainutlaatuisen hienolla tavalla he valloittivat suuren näyttämön toista parvea myöten täpötäyden katsomon. Ei kosiskellen vaan luontevasti ja lämpimästi.                                  Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama - kuva Tero Ahonen Esityksen käsikirjoituksesta vastaavat esittäjien lisäksi Eva Buchwald ja Linda Wallgen,

Kultalampi Helsingin Kaupunginteatterissa

Kuva
Toisilleen kipakasti naljaileva iäkäs aviopari, vuosikausia kotoa poissa pysynyt tytär, teini-ikäinen poika, kuikkien äänet ja loppukesän satoisa luonto. Kaiken yllä leijuu haikeus kesän loppumisesta ja sen ohella myös tieto oman elämän rajallisuudesta. Helsingin Kaupunginteatterin Areena-näyttämöllä tämä kaikki ja paljon muuta Ernest Thompsonin 1979 kirjoittamassa näytelmässä Kultalampi. Kultalampi on tuttu elokuvasta ja näytelmää on esitetty monissa eri teattereissa. Tarinan ajattomuus ja koskettavuus eivät ole kadonneet tai menettäneet merkitystään. Kultalammen keskeisissä rooleissa loistavat Areena-näyttämöllä Ethelinä Heidi Herala ja Normanina Juhani Laitala. Ethel kantaa huolta miehensä horjuvasta terveydestä ja yrittää suhtautua ymmärtäväisesti tämän muistihäiriöihin. On tulossa Normanin 80-vuotispäivät ja pariskunnan ainoa tytär on kahdeksan vuoden tauon jälkeen luvannut tulla käymään Kultalammella. Hän saapuu ja hänellä on mukanaan uusin miesystävänsä ja tämän 13-vuotias p

Vala! Espoon Kaupunginteatterissa

Kuva
 Katri Vala oli minulle niin kuin monelle muullekin 1960-luvun kirjallisuuden opiskelijalle Tulenkantajiin kuuluva runoilija. Kirjahyllyssä on Katri Valan Kootut runot (WSOY 1945), Kerttu Saarenheimon Katri Vala – aikansa kapinallinen (WSOY 1984) ja uusimpana Minna Maijalan Katri Vala, Kulkuri & näkijä (Otava 2021, 414 s.). Nyt Katri Vala -kokoelmaan kuuluu myös Hanna Rytin & Cécile Orblinin näytelmä Vala!. Esitys on syntynyt Tampereen Työväen Teatterin residenssissä. Näin Hanna Rytin ohjaaman esityksen Espoon Kaupunginteatterissa, joka myös on näytelmän toteuttamiseen osallistunut osapuoli. Apurahojakin on saatu useammalta taholta, vaikka näytelmän alussa Laura Hänninen, toinen näytelmän esittäjistä väittää imurointinsa lomassa katsojille, että esityksestä ei ole korona-aikana tullut mitään. Onneksi hänestä ei tullut näyttelijän työtä jättänyt siivooja. on. Näytelmän käsiohjelmassa kerrotaan, että näytelmätekstin kommentoija ja historiallinen neuvonantaja on Minna Maijala