LM-Mummin maailma

Ryhmäteatterin The Poet of Finland on sitä tasokasta ja puhuttelevaa teatteria mitä Ryhmis parhaimmillaan on ja mitä teatterin uusi johtaja Riikka Oksanen näytelmän ohjaamisella vahvistaa.   Aina Bergroth on kirjoittanut näytelmän alaotsikolla Saarikoski ja minä. Lähteenä on ennen muuta ollut Tuula-Liina Variksen romaani Kilpikonna ja olkimarsalkka (WSOY 1994).   Näytelmä kertoo Pentti Saarikosken (2.9.1937-24.8.1983) ja Tuula-Liina Variksen (s. 30.6.42) myrskyisästä avioliitosta vuosilta 1967-1975. Tuula-Liina oli tutustunut Pentti Saarikosken tuotantoon ja ihastunut runoihin ja ensitapaamisen jälkeen myös mieheen. Siitäkin huolimatta, että runoilija pummasi rahaa ja haisi niin pahalle, että ensimmäiseksi Tuula-Liina kylvetti miehen asunnollaan. Näytelmä riisuu Saarikosken runoilijan viittaa pala palalta hänen hartioiltaan. Runoja syntyy mutta kaoottisen elämän kustannuksella. Alkoholi ja sairaus nimeltä alkoholismi on välillä nujertaa luomiskyvyn, mutta aviovaimo on ka...

Espoon Teatterin Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen on raju, koskettava ja häkellyttävä näytelmä. Pipsa Lonka on koonnut näytelmänsä ainekset Yhdysvaltain Neitsytsaarilla 1965 tehdystä eläinkokeesta, jossa opetettiin englannin kieltä Peter-nimiselle delfiinille. Peter asui nuoren Margaretin kanssa meren rannalla talossa, jonka huoneet oli vuorattu niin, että niihin voitiin laskea vettä. Peterin tarina on kerrottu 2014 ilmestyneessä dokumentissa The Girl Who Talked to Dolphins. Kokeilu kesti vain puoli vuotta, koska rahat loppuivat. Peter siirrettiin Miamiin, missä hän joutui elämään ahtaassa altaassa. Delfiini päätti kokeilun tekemällä itsemurhan. Dokumentin kuvauksen mukaan hän lopetti hengittämisen. Espoossa keskellä lavaa on sininen uima-allas ja sen molemmin puolin pukuhuoneet. Lavaa ympäröi kolme seinää, joilla välillä seurataan delfiinistä kertovaa dokumenttia,   välillä saadaan muuta tietoa tai katsoja joutuu lukemaan sanoja, jotka kuvaavat tilanteita jop...

Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä vaatii niin näyttelijäjoukolta, tekniseltä henkilökunnalta kuin katsojiltakin herkeämätöntä tarkkaavaisuutta. Niin vauhdikasta oli meno näyttämöllä. Aikaisemmin on näytelmän brittitekijöiltä Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shilelds nähty Kaupunginteatterissa komedia Näytelmä joka menee pieleen.  Menestyneiden musikaalien ohjaaja Samuel Harjanne on rakentanut herkeämättömällä vauhdilla etenevän tarinan siitä mitä tapahtuu kun Unkarin prinssi Ludvig saapuu 1950-luvun lopulla Suomeen ja hänen miljoonien markkojen – elettiin vielä markka-aikaa – arvoinen timanttinsa talletetaan Hakaniemen osakepankkiin.    Pankin työntekijöiden kyvyt puhkeavat kukkaan, kun he pääsevät säheltämään. Ja lisää sekasotkua tuo rikollisjoukkio, joka aikoo varastaa timantin. Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on nähty vuosien varrella vauhdikkaita ja juonen käänteiltään yllättäviä farsseja. Farssissa tarvittavat lukuisia ovia ja nii...

Teatteri Jurkka on kevään ohjelmistoa markkinoidessa kertonut, että William Shakespearen Myrsky ei ole tavallista Shakespearea. Eikä esitys sitä todella olekaan. Kaikki alkaa kun Martti Suosalo lausuu tekstiä Paavo Cajanderin suomennoksesta.  Suosalo kertoo että Cajander on kuollut 1913 ja tarkistaa vielä yhdeltä katsojalta pysyykö tämä mukana. Eipä taida pysyä.    Esityksen pohjana on Myrskyn tarina. On saari, jolle myrskystä selviytynyt Milanon herttua Prospero (Martti Suosalo) päätyy tyttärensä Arielin (Minttu Mustakallio) kanssa. Saari ei vastoin isän ja tyttären oletusta olekaan autio. Siellä he tapaavat Arielin (Marc Gassot). Ariel tulee tutuksi katsojille jo ennen esityksen alkua. Hänen tehtävänsä on imuroida roskat pois huoneteatterin pikkuruiselta lattialta ja lämpiötiloista. Tarinan kertomiseen tarvitaan myös prinssi Ferdinand (Tuukka Leppänen). Esityksen ohjaus, sovitus, lavastus ja äänisuunnittelu on Erik Söderblomin käsialaa. Pukusuunnittelija on Marja Uu...

Helsingin Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä päästään Kurtturuusut-näytelmän ensi hetkillä Vintage-myymälään, johon neljä naista on kokoontunut vaihtamaan kuulumisia. Kaikki neljä ovat yli 70-vuotiaita, hyvinvoivia ja taloudellisesti itsenäisiä. Aviomiehet ovat kuolleet ja nyt naiset voivat mielensä mukaan rakentaa omaa elämäänsä. Kurtturuusut perustuu Pirjo Tuomisen samannimiseen romaaniin. Romaanin johdannossa kerrotaan: Kurtturuusu eli kurttulehtiruusu on saanut latinalaisen nimensä sanasta rugosus, joka tarkoittaa kurttuista ja viittaa lehtien kurttuiseen pintaan. Kurtturuusun Rosa rugosa -laji sekä sen valkokukkainen muoto on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarha-kurtturuusut eivät ole säätelyn piirissä.           Naiset ovat alkaneet nimittää ryhmäänsä leikillisesti kurtturuusuiksi. Näyttämöllä on neljä upeaa kurtturuusua: Sari Havas, Helena Haaranen, Aino Seppo ja Leenamari Unho.   ...

Helsingin Kaupunginteatterin Hildur-näytelmä täydentää Satu Rämön romaanihenkilön elämään tutustumista hienosti. Ensin oli huippusuosittu romaani, sitten Turun Kaupunginteatterin huikea näytelmä syksyllä 2024, sitten tv-sarja ja nyt uusi näytelmä. Arena-näyttämöllä näemme tiukasti ensimmäiseen Hildur-dekkarisarjan kirjaan perustuvan näytelmän. Turun esitystä varten dramaturgi Satu Rasila tarvitsi kolmen romaanin tapahtumat ja nyt riittää vain yksi kirja. Ja hyvä niin. Dramaturgina on ollut myös Ari-Pekka Lahti. Tällä kertaa pystyy katsoja paneutumaan syvällisemmin islantilaispoliisin (Elena Leeve) ja hänen koko työyhteisönsä elämään. Oman lisänsä siihen tuo suomalainen Jakob (Paavo Kinnunen), villapaitoja kutova lapsensa huoltajuuskiistaa läpikäyvä harjoittelija. Heti alussa selviää sekin että poliisiharjoittelija pelkää lentämistä.   Olin hyvin epäileväinen Hildurin esittämisestä Arena-näyttämöllä. Ennakkoluuloni oli väärä. Lavastus (Antti Mattila), valosuunnittelu (Petteri He...