Tekstit

Suomen Kansallisteatteri: Toinen tasavalta

Tekijä -
Kuva
Kansallisteatterin Toisessa tasavallassa (käsikirjoitus ja ohjaus Esa Leskinen) käydään läpi Suomen poliittisia tapahtumia vuosilta 1944-1989. Ennen muuta katse oli koko ajan Urho Kekkosessa. Näytelmässä oli vanha Kekkonen (loistava Vesa Vierikko) ja nuori Kekkonen (miltei yhtä loistava Janne Reinikainen). Leskisen Ensimmäisessä tasavallassa keskityttiin presidentti K.J. Såhlbergiin. Pakko on lainata Janne Reinikaisen kertomaa Kalle Holmbergista ja Kekkosesta. Holmbergin mukaan Kekkonen oli dandy ja jätkä (HS 13.2.2026). Eli Ståhlbergilla ja Kekkosella ei historian kirjoituksenkaan valossa ollut paljonkaan yhteistä ja aikakin oli aivan erilainen. Näyttämölle vyörytetään kymmeniä politiikkoja, joka joko vaativat uudistuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, puolustavat omia näkemyksiään tai yrittävät vimmatusti pysyä Kekkosen perässä idän suhteiden hoitamisessa. Oli selviydyttävä kylmän sodan vuosista, yöpakkasista, noottikriisistä, Tsekkoslovakian miehityksestä. Näytelmän seuraamista h...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Teatteri Avoimet Ovet: Everstinna

Tekijä -
Kuva
Teatteri Avoimet Ovet on muuttanut Erottajalta Itäiselle Teatterikujalle Kansallisteatterin Omapohja-näyttämön entisiin tiloihin. Avajaisnäytelmäksi on valikoitunut Rosa Liksomin romaaniin perustuva Everstinna. Liksomin romaani on kertomus nuoresta naisesta, joka rakastuu silmittömästi vanhaan everstiin, hurahtaa miehensä seurassa natsismin ja Hitlerin vankkumattomaksi ihailijaksi, kokee että sota on parasta mitä hän tietää.  Aikaa myöten ihaillusta miehestä paljastuu väkivaltainen ja häikäilemätön aviomies. Rosa Liksomin Everstinna on kertomus Lapissa eläneestä Annikki Kariniemestä (1913 -   1984). Kariniemi työskenteli Lapissa opettajana, alkoi kirjoittaa 1950-luvulla ja jättäytyi päätoimiseksi kirjailijaksi aika pian. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli 30 teosta. Häntä on pidetty ensimmäisenä lappilaisena naiskirjailijana.   Kariniemi ehti olla naimisissa kolme kertaa.     Susanna Airaksisen sovittaman ja ohjaaman Everstinnan ensi-ilta oli Helsingin Kau...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ryhmäteatteri: Tho Poet of Finland - Saarikoski ja minä

Tekijä -
Kuva
Ryhmäteatterin The Poet of Finland on sitä tasokasta ja puhuttelevaa teatteria mitä Ryhmis parhaimmillaan on ja mitä teatterin uusi johtaja Riikka Oksanen näytelmän ohjaamisella vahvistaa.   Aina Bergroth on kirjoittanut näytelmän alaotsikolla Saarikoski ja minä. Lähteenä on ennen muuta ollut Tuula-Liina Variksen romaani Kilpikonna ja olkimarsalkka (WSOY 1994).   Näytelmä kertoo Pentti Saarikosken (2.9.1937-24.8.1983) ja Tuula-Liina Variksen (s. 30.6.42) myrskyisästä avioliitosta vuosilta 1967-1975. Tuula-Liina oli tutustunut Pentti Saarikosken tuotantoon ja ihastunut runoihin ja ensitapaamisen jälkeen myös mieheen. Siitäkin huolimatta, että runoilija pummasi rahaa ja haisi niin pahalle, että ensimmäiseksi Tuula-Liina kylvetti miehen asunnollaan. Näytelmä riisuu Saarikosken runoilijan viittaa pala palalta hänen hartioiltaan. Runoja syntyy mutta kaoottisen elämän kustannuksella. Alkoholi ja sairaus nimeltä alkoholismi on välillä nujertaa luomiskyvyn, mutta aviovaimo on ka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Espoon Teatterin Peter asui talossa

Tekijä -
Kuva
Espoon Teatterin Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen on raju, koskettava ja häkellyttävä näytelmä. Pipsa Lonka on koonnut näytelmänsä ainekset Yhdysvaltain Neitsytsaarilla 1965 tehdystä eläinkokeesta, jossa opetettiin englannin kieltä Peter-nimiselle delfiinille. Peter asui nuoren Margaretin kanssa meren rannalla talossa, jonka huoneet oli vuorattu niin, että niihin voitiin laskea vettä. Peterin tarina on kerrottu 2014 ilmestyneessä dokumentissa The Girl Who Talked to Dolphins. Kokeilu kesti vain puoli vuotta, koska rahat loppuivat. Peter siirrettiin Miamiin, missä hän joutui elämään ahtaassa altaassa. Delfiini päätti kokeilun tekemällä itsemurhan. Dokumentin kuvauksen mukaan hän lopetti hengittämisen. Espoossa keskellä lavaa on sininen uima-allas ja sen molemmin puolin pukuhuoneet. Lavaa ympäröi kolme seinää, joilla välillä seurataan delfiinistä kertovaa dokumenttia,   välillä saadaan muuta tietoa tai katsoja joutuu lukemaan sanoja, jotka kuvaavat tilanteita jop...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä

Tekijä -
Kuva
Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä vaatii niin näyttelijäjoukolta, tekniseltä henkilökunnalta kuin katsojiltakin herkeämätöntä tarkkaavaisuutta. Niin vauhdikasta oli meno näyttämöllä. Aikaisemmin on näytelmän brittitekijöiltä Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shilelds nähty Kaupunginteatterissa komedia Näytelmä joka menee pieleen.  Menestyneiden musikaalien ohjaaja Samuel Harjanne on rakentanut herkeämättömällä vauhdilla etenevän tarinan siitä mitä tapahtuu kun Unkarin prinssi Ludvig saapuu 1950-luvun lopulla Suomeen ja hänen miljoonien markkojen – elettiin vielä markka-aikaa – arvoinen timanttinsa talletetaan Hakaniemen osakepankkiin.    Pankin työntekijöiden kyvyt puhkeavat kukkaan, kun he pääsevät säheltämään. Ja lisää sekasotkua tuo rikollisjoukkio, joka aikoo varastaa timantin. Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on nähty vuosien varrella vauhdikkaita ja juonen käänteiltään yllättäviä farsseja. Farssissa tarvittavat lukuisia ovia ja nii...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Shakespearen Myrsky Teatteri Jurkassa

Tekijä -
Kuva
Teatteri Jurkka on kevään ohjelmistoa markkinoidessa kertonut, että William Shakespearen Myrsky ei ole tavallista Shakespearea. Eikä esitys sitä todella olekaan. Kaikki alkaa kun Martti Suosalo lausuu tekstiä Paavo Cajanderin suomennoksesta.  Suosalo kertoo että Cajander on kuollut 1913 ja tarkistaa vielä yhdeltä katsojalta pysyykö tämä mukana. Eipä taida pysyä.    Esityksen pohjana on Myrskyn tarina. On saari, jolle myrskystä selviytynyt Milanon herttua Prospero (Martti Suosalo) päätyy tyttärensä Arielin (Minttu Mustakallio) kanssa. Saari ei vastoin isän ja tyttären oletusta olekaan autio. Siellä he tapaavat Arielin (Marc Gassot). Ariel tulee tutuksi katsojille jo ennen esityksen alkua. Hänen tehtävänsä on imuroida roskat pois huoneteatterin pikkuruiselta lattialta ja lämpiötiloista. Tarinan kertomiseen tarvitaan myös prinssi Ferdinand (Tuukka Leppänen). Esityksen ohjaus, sovitus, lavastus ja äänisuunnittelu on Erik Söderblomin käsialaa. Pukusuunnittelija on Marja Uu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kurtturuusut Helsingin Kaupunginteatterissa

Tekijä -
Kuva
Helsingin Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä päästään Kurtturuusut-näytelmän ensi hetkillä Vintage-myymälään, johon neljä naista on kokoontunut vaihtamaan kuulumisia. Kaikki neljä ovat yli 70-vuotiaita, hyvinvoivia ja taloudellisesti itsenäisiä. Aviomiehet ovat kuolleet ja nyt naiset voivat mielensä mukaan rakentaa omaa elämäänsä. Kurtturuusut perustuu Pirjo Tuomisen samannimiseen romaaniin. Romaanin johdannossa kerrotaan: Kurtturuusu eli kurttulehtiruusu on saanut latinalaisen nimensä sanasta rugosus, joka tarkoittaa kurttuista ja viittaa lehtien kurttuiseen pintaan. Kurtturuusun Rosa rugosa -laji sekä sen valkokukkainen muoto on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarha-kurtturuusut eivät ole säätelyn piirissä.           Naiset ovat alkaneet nimittää ryhmäänsä leikillisesti kurtturuusuiksi. Näyttämöllä on neljä upeaa kurtturuusua: Sari Havas, Helena Haaranen, Aino Seppo ja Leenamari Unho.   ...
Lähetä kommentti
Lue lisää