LM-Mummin maailma

Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä on tavattoman suuri vuode, muutama nojatuoli, pöytä ja kaksi naista. Ja taustalla soi koko ajan musiikki. Pieniksi paloiksi lukemattomista kappaleista kokoonpantu soljuva virta. Jos toinen näyttämön naisista Lady T. pukisi ylleen tyylikkään jakkupuvun – nyt hänen päällään on pehmeän näköinen työpaita ja aamutakki – ja ottaisi mukaansa mustan käsilaukkunsa ja tulisi minua vastaan Rautatietorilla, tunnistaisin hänet heti. Hämmentyisin ja hätkähtäisin. Eihän Lady T. enää ole hengissä. Ei hän olekaan, mutta Paula Siimes on viimeistä piirtoa myöten näytelmän Lady T., kiistelty ja kiitetty pääministeri Margaret Thatcher Tiina Puumalaisen kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Lady T. Hän asuu hotelli Ritzin sviitissä elämänsä viimeisinä kuukausina vuonna 2013. Päivisin muistisairasta Ladya hoitaa hänen oma henkilökuntansa, mutta yöt hän on hotellin vastuulla. Hotelli on komentanut Thatcherin hoitajaksi tilapäisesti hotellissa työskentelevän ker...

Rakkauden tekoja on näytelmä kuvanveistäjä Laila Pullisesta. Se on Teatteri Vantaan ja Laila Pullisen säätiön ja kotimuseon yhteistuotanto. Sen on kirjoittanut Laila Pullisen poika Jean Ramsay. Näytelmä esitetään Pullisen ateljeerakennuksessa Nissbackan kartanolla. Ennen näytelmän alkamista Jean Ramsay kertoo näytelmän synnystä, äidistään ja veistospuistosta. Näytelmä on saanut sysäyksen kuvanveistäjän säilyneestä haalarista ja puukengistä. Haalari päällään ja puukengät jalassa Anne Nielsen saapuu kertomaan meille Laila Pullisesta. Tapaamme naisen, vaimon, äidin, taiteilijan. Ei Laila Pullisesta (1933-2015) ollut tarkoitus tulla kartanon emäntää eikä oikein vaimoa eikä äitiäkään. Hänestä tuli ne kaikki, mutta ennen muuta hänestä tuli intohimoisesti työhönsä suhtautuva taiteilija. Hän oli myös naistaiteilijoiden puolestapuhuja ja puolustaja. Saimme monologin myötä uudenlaisen käsityksen ja mielikuvan siitä mitä taiteilija halusi meille kertoa pronssi-, kupari- ja kiviveistoksillaan....

Ryhmäteatterin tulkinta Kjell Westön hienosta romaanista Missä kuljimme kerran on kesäteattereittemme helmi. Ohjaaja Riikka Oksasen ja näyttelijänjoukon vaativa työ on kannatella katsoja näytelmän avulla 1910-luvulta aina toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Vuoden 1918 tapahtumat koskettavat jokaista näytelmän henkilöä olivatpa he sitten valkoisten tai punaisten puolella. Punaisista tutustumme jalkapalloilija Alluun (Ville Heiska) ja hänen isäänsä Eccuun (Juha Kukkonen). Allu ei porvareitten houkutteluista välitä, vaan vastaa kieltävästi kun houkutellaan porvariseuran riveihin. Syntyperänsä mukaan Eccu (Santtu Karvonen), Lucie (Satu Tuuli Karhu) ja Cedi (Miiko Toiviainen) valitsevat valkoisten joukot. Näiden kahden rintaman välillä liikuskelee ja kirjoittaa toimittaja Ivar (Juha Kukkonen). Teatteri esiintyy Suomenlinnassa Hyvän Omatunnon linnakkeessa, lähellä punavankien vankileiriä. Toukokuussa 1918 perustetulla leirillä oli enimmillään 8 000 vankia. Suomenlinnan ja sen saa...

Kesä on monelle meistä muutakin kuin järvenranta, hyttyset ja grillimakkara. Linnanmäki, Särkänniemi, festarit Kesärauhasta Ruisrockkiin, Naantalin musiikkipäivät, Savonlinnan oopperajuhlat, Porin jazz, Salmela, Purnu, Mäntän taideviikot, Naivistit Iittalassa. Tarjontaa on kaikenikäisille niin kulttuurin saralla kuin urheilussakin.   Rakkainta harrastustani teatteria on helppo harrastaa kesälläkin. Valittavana on nähtävää ja koettavaa sadoissa kesäteattereissa.   Suomenlinnan kesäteatterissa esitetään Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaanista Riikka Oksasen dramatisoima ja ohjaama näytelmä. Näytelmässä eletään yleislakon 1905 vuodesta 1930 luvulle saakka. Helsinki kasvaa ja yhteiskuntaluokkien väliset jännitteet kärjistyvät. Tekijöiden mukaan näytelmä on myös kunnianosoitus ihmisille, jotka kerran kulkivat samoilla Helsingin kaduilla, joille me kuljemme nyt.   Helsinkiläisessä Kivinokan kesäteatterissa nähdään laulunäytelmä Myrskyluodon Maija. Tarina on tuttu...

  Tampereen Komediateatteri on valinnut takuuvarmaksi näytelmäkseen Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin. Näin esityksen Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Waltari kirjoitti näytelmän naisia hurmaavasta ja huijaavasta Gabrielista, kun näyttelijä Helge Ranin pyysi kirjailijaa kirjoittamaan hauskan kiertuenäytelmän. Sen oli määrä olla intiimi komedia, jossa on yksi lavastus, kolme naisroolia ja yksi suuri miesrooli. Tehokas Waltari kirjoitti samaan aikaan näytelmän Noita palaa elämään ja ryhtyi näytelmien valmistuttua kirjoittamaan Sinuhe egyptiläistä. Gabriel, tule takaisin nähtiin ensimmäisen kerran Helsingin Kansanteatterissa toukokuussa 1945. Näytäntökaudella 1945 – 1946 sitä esitettiin 17 suomalaisessa teatterissa. Kansallisteatterissa näytelmää esitettiin vuosina 1994 – 1996. Syksyllä 2018 Gabriel (Sampo Sarkola) hurmasi naisia Kansallisteatterin Willensaunassa. Eikä Waltarin Gabriel ole vieläkään menettänyt viehätysvoimaansa. Niin vakuuttava oli Kristo Salminen ilmaantu...

Kansallisteatterin Toisessa tasavallassa (käsikirjoitus ja ohjaus Esa Leskinen) käydään läpi Suomen poliittisia tapahtumia vuosilta 1944-1989. Ennen muuta katse oli koko ajan Urho Kekkosessa. Näytelmässä oli vanha Kekkonen (loistava Vesa Vierikko) ja nuori Kekkonen (miltei yhtä loistava Janne Reinikainen). Leskisen Ensimmäisessä tasavallassa keskityttiin presidentti K.J. Såhlbergiin. Pakko on lainata Janne Reinikaisen kertomaa Kalle Holmbergista ja Kekkosesta. Holmbergin mukaan Kekkonen oli dandy ja jätkä (HS 13.2.2026). Eli Ståhlbergilla ja Kekkosella ei historian kirjoituksenkaan valossa ollut paljonkaan yhteistä ja aikakin oli aivan erilainen. Näyttämölle vyörytetään kymmeniä politiikkoja, joka joko vaativat uudistuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, puolustavat omia näkemyksiään tai yrittävät vimmatusti pysyä Kekkosen perässä idän suhteiden hoitamisessa. Oli selviydyttävä kylmän sodan vuosista, yöpakkasista, noottikriisistä, Tsekkoslovakian miehityksestä. Näytelmän seuraamista h...