Q-teatterin Uuteen nousuun - laman lasten elämä ja teot

Tekijä -

Uuteen nousuun – laman lasten elämä ja teot helsinkiläisessä Q-teatterissa on ravisuttava esitys. Esityksen käsiohjelmassa kerrotaan että Juho Mantere ja Anna Brotkin ryhtyivät muistelemaan lapsuuttaan ja nuoruuttaan lama-ajan Suomessa 1990-luvun alkuvuosina. Hyvinkäällä asuneet 1987 syntyneet käsikirjoittaja ja ohjaaja ovat oivallisesti kaivaneet esiin kaiken olennaisen ensin omista muistoistaan ja kokemuksistaan ja laventaneet sen ympäröivän maailman todellisuuteen.

Kaikesta tästä Mantere ja Brotkin käsikirjoittivat yhdessä näytelmän, jonka Mantere ohjasi. 

Näytelmässä neljä nelikymppistä (Satu Tuuli Karhu, Miro Lopperi, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen) on päätynyt muistelemaan kouluaikojaan entisen koulunsa jumppasaliin. Alkaa hurja ja huikea matka vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin.

Oma mielikuvani 1990-luvun lamasta koostuu työelämään liittyvistä asioista. Teimme Päiväopistoa –  ohjelmia työttömille ja ohjelmia työttömyydestä. Ohjelmat esitettiin arkipäivisin iltapäivällä TV1:ssä. Vaikka en itse joutunut laman kynsiin, sain siitä käsityksen ohjelmatyön kautta. Kerroimme, että emme ruikuta lamasta emmekä liioin tarjoa katsojille sopeutumisvalmennuskursseja työttömyyteen Eikä laman turmiollisilta seurauksilta säästytty lähipiirissäkään.   

Q-teatterin Uuteen nousuun -näytelmässä ei ruikuteta eikä sopeuteta ketään. Se kertoo hyvin realistisen ja hyvin uskottavan tarinan lasten ja nuorten näkökulmasta. Esityksen räväkkyys vahvistaa uskoa siihen että kaikesta voi selviytyä ja kaikesta myös on hyvä selviytyä. Näyttelijöiden vahva läsnäolo ja ehtymätön voima ja vimma tekivät näytelmästä erilaisen ja erittäin hyvän. Joskus on hyvä poistua omalta mukavuusalueeltaan. Näin minulle todella tapahtui Q-teatterissa.  



Kuva Pate Pesonius 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord...
Lue lisää