Tampereen Työväen Teatterin Frida

Tampereen Työväen Teatterin Frida on musiikkipitoinen näytelmä meksikolaisen taidemaalarin Frida Kahlon elämästä ja etenkin hänen rakkaudestaan omana aikanaan jo kuuluisuutta saavuttaneeseen taiteilija Diego Riveraan. Näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Anne Rautiainen, palkittu ja monipuolinen teatterin tekijä. Hän on erityisesti perehtynyt tanssi- ja nukketeatteriin. Fridana on näytelmässä Elsa Saisio ja Riverana Pentti Helin.

Vaikka Frida ei ole musikaali, ryhdyin alusta asti vertaamaan esitystä Tampereen Työväen Teatterin unohtumattomiin musikaaleihin: Anna Liisa, Billy Elliot, Kinky Boots, Tytöt 1918, Vuonna 85. Vimmaa ja voimaa, menoa ja meininkiä, koskettavia tarinoita. Lapsuudesta tai pikemminkin teinivuosilta ovat peräisin häivähdyksenomaiset muistikuvat opereteista: Erämaan laulu, Hawaijin kukka, Mustalaisruhtinatar. Naapuriteatterin West Side Story on huikeimpia kokemuksia kotikaupungin teatteritarjonnasta.

Ja nyt Frida, näytelmä – ”melkein musikaali”. Frida Kahlo (1907-1954) on tunnettu koskettavista ja värikkäistä omakuvista. Näytelmässä seurataan tarkkaan Fridan lyhyttä, taiteen tekemiselle omistettua elämää. Hän sairasti 6-vuotiaana polion ja loukkaantui vakavasti 18-vuotiaana liikenneonnettomuudessa, jossa bussi ja linja-auto törmäsivät toisiinsa. Metallinen kaide lävisti Fridan lantion ja aiheutti useita murtumia. Frida leikattiin yli 30 kertaa.

Onnettomuuden kuvaaminen on näytelmän koskettavimpia kohtauksia. Raitiovaunu lähestyy uhkaavasti ja lasinsirpaleet täyttävät koko näyttämön. Tekninen toteutus on huikea. Tämän jälkeen lavalla liikutaan lavastaja Marie Antikaisen luomassa harmaassa ja ankeassa ympäristössä. Ankeutta lisää Fridan kannoilla seuraava kuolema luurangon hahmossa.  

Mielikuvani – niin kuin varmaan monen muunkin – Frida Kahlosta on voimakas ja värikäs. Hän on kuvannut maalauksissaan itsensä useimmiten hyvin värikkäissä vaatteissa. Fridan vaatteista ovat peräisin mielikuvat Meksikon värikylläisyydestä.

Ehkä harmaudella on haluttu korostaa Fridan elämän toivottomuutta. Hän on palavasti rakastunut Riveraan, joka periaatteessa arvostaa Fridaa taiteilijana. Rivera ei kuitenkaan pysty olemaan uskollinen Fridalle ja aiheuttaa pettymyksen toisensa jälkeen. Frida on fyysisestä heikkoudestaan huolimatta vahva ja taiteessaan tinkimätön.

Rautiaisen Frida-näytelmän sanoma on selkeä: ulkoisista tekijöistä huolimatta on arvokasta ja tärkeää pitää kiinni omista vahvuuksistaan ja tehdä minkä kokee elämäntehtäväkseen. Sen Elsa Saisio pystyi välittämään katsojille hyvin.

                                     


                                                      Pentti Helin ja Elsa Saisio

                                                       Valokuva Kari Sunnari 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja