Helsingin Kaupunginteatterin Ilmasta rahaa

Tekijä -

Helsingin Kaupunginteatterin ilmasta rahaa on oppitunti Kelan etujen huijaamisesta. Mikko Laine (Pekka Strang) on menettänyt työpaikkansa kaksi vuotta sitten, mutta antaa vaimonsa (Raili Raitala) päivästä toiseen ymmärtää että hän lähtee töihin. Työstähän sekin käy kun pyörittää avustusten hakemisverkostoa. Hakijoina ovat myös hänen haamuvuokralaisensa.

Kaikki pyörii suunnitelmien mukaan, kunnas Laineen oven takana seisoo yhtenä aamuna Kelan tarkastaja (Emilia Sinisalo). Hän haluaa tavata Laineen vuokralaisen. Alkaa melkoinen sotkujen selvittely. Avuksi Laine ”pakottaa” oikean vuokralaisensa (Janne Kataja) ja Erkki-sedän (Kai Lahdesmäki) osallistumaan jälkiensä peittämiseen. Jotta meno äityisi vielä vilkkaammaksi ja äänekkäämmäksi tarvitaan lavalle vielä Heidi Herala, Helena Haaranen ja Sanna Saarijärvi.

Vauhdikkaan farssin salaisuuksia ovat nopeat käänteet ja heiluvat ovet. Ovia suurella näyttämöllä Antti Mattilan lavastamassa tilavassa olohuoneessa riittää. Ohjaaja Sari Siikander on saanut esitykseen tarvittavaa vauhtia ja väärinkäsitysten verkostoja. Toisessa näytöksessä kaikkien taidot ovat huipussaan ja yleisöllä on hauskaa. Eikä suotta, esitys on mukaansatempaava, vaikka juoni ei huippuyllätyksiä tarjoakaan.    

Englantilaisen kirjailija Michael Cooneyn näytelmä Cash on Delivery sai ensi-iltansa 1996. Meillä sitä on esitetty nimillä Ilmasta rahaa tai Puhtaana käteen. Cooneyn näytelmät Munako herra ministeri (2000) ja Ministeriä viedään (2015) ovat olleet Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa. Nyt nähtävän näytelmän on kääntänyt Reita Lounatvuori.    


                       Emilia Sinisalo, Heidi Herala, Janne Kataja ja Pekka Strang   

                                        Kuva Otto-Ville Väätäinen                           

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord
Lue lisää