Kansallisteatterin Sinivalas

Millaista on kasvaa kodissa, jonka olohuoneessa ei ollut virtahepo, vaan sinivalas. Tätä pohtii Paavo Westerberg kirjoittamassaan ja ohjaamassaan näytelmässä Sinivalas. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä hienossa Kati Lukan luomassa lavastuksessa näemme sinivalaan monissa eri muodoissa. Omassa tärkeässä roolissa on näytelmässä myös Ville Seppäsen video- ja äänisuunnittelu.

Näytelmän keskeisenä elementtinä on saari, jossa Anna (vakuuttava Elena Leeve) viettää 35-vuotissyntymäpäiväänsä isänsä, miehensä, sisarpuolensa ja neljän velipuolensa kanssa. Paikalle saapuvat myös mökkinaapuri ja kirjailija. Kaiken taustalla on Annan ja kaikkien muidenkin äiti, joka on kuollut muutama vuosi sitten.

Saari ei liiku ja valas tarvitaan, jotta päästään Raamatusta tuttuun kertomukseen Joonaasta, joka joutui valaan vatsaan ja pelastui sieltä. Näytelmässä on paljon eri elementtejä ja muuttuvia osia. Välillä tuntui että isolle näyttämöllekin ehkä vähän liiankin paljon.  

Paavo Westerbergin mukaan Sinivalas on näytelmä perheestä ja muutoksen pelosta. Osalle näytelmän henkilöistä muutos ei merkitse mitään, osalle hyvinkin paljon. Konkreettisena kysymyksenä on saaren myyminen. Anna omistaa saaresta lähes puolet ja se tekee myymisestä hankalan.

Saari on merkinnyt Annalle turvapaikkaa, jonne on voinut tulla turvaan tai ainakin mökkinaapurin huomaan. Välillä hän miettii pitäisikö hänen muuttaa psyykkisesti hataran miehensä (Heikki Pitkänen) kanssa saarelle ja jättää öljy-yhtiön vastuullisuusjohtajan työ. Välillä Anna on sitä mieltä, että haluaa erota ja hankkiutua rakkaan mökkinaapurin huomaan.  

Rahan arvon tuntevat sisarpuoli ja velipuolet ovat vakaasti sitä mieltä että nyt on toimittava nopeasti ennen kuin mökin arvo Itämeren saastumisen takia romahtaa täysin. Veljesten joukossa on ei kovin loistokasta uraa tehnyt näyttelijä (Esa-Matti Long), muusikko (Elmer Bäck), alkoholisoitunut ylilääkäri (Antti Pääkkönen), ilmastonmuutoksesta huolta kantava tutkija (Timo Tuominen). Tutkija on Annan isäkin (Markku Maalismaa). Miehet ovat kaikki tavalla tai toisella tuuliajolla. Eikä se taida pelkästään johtua heidän äidistään tai vaimostaan. Sisarpuoli (Kristiina Halttu) on kaksinaamaisin kaikista. Hän rakastaa saarta, mutta hänen on pakko myydä osuutensa, koska tarvitsee rahaa.

Mökkinaapuri (aina yhtä taidokas Eero Aho) ja kirjailija (Emma Parviainen) tuovat näytelmään uusia ulottuvuuksia, joiden avulla Annan henkilökuva laajenee.

Monissa näytelmissä on tätä nykyä keskeisessä roolissa videokuvat ja tapahtumien suora videointi. Sinivalaassa niin livevideointi kuin valmiit kuvat elävöittivät ja laajensivat esitystä hienosti.

Kaikesta kaaosmaisuudestaan huolimatta näytelmä antoi uusia virikkeitä niin ”perhehelvetistä” selviytymisestä, suhtautumisesta toinen toisiimme, ilmastonmuutoksesta, elämästä ylipäätään. Esitys on kiinteästi kiinni ajassa, ihastuttavalla tavalla tsehovilaiseen tyyliin.

                          Eero Aho, Kristiina Halttu, Antti Pääkkönen,
                          Heikki Pitkänen, Elena Leeve, Emmi Parviainen,
                          Timo Tuominen, Esa-Matti Long, Markku Maalismaa
                           ja Elmer Bäck    -  kuvaaja Tommi Mattila