Suomen Kansallisteatterin Nuoret idealistit

Kansallisteatterin suuren näyttämön Nuoret idealistit on täynnä puhetta, sanoja ja ajatuksia. Taiteelta vaaditaan, että se heijastaisi omaa aikaansa ja tarjoaisi välineitä käsitellä sitä. Menneisyydestä myös opimme, näin väitetään. Nämä vaatimukset Michael Baranin kirjoittama ja ohjaama näytelmä täyttää.

Nuoret idealistit käy läpi idealismin ja todellisuuden välisiä rajapintoja höystettynä fasismin, kommunismin, Me-Too kampanjan ja taidekäsitysten kautta. Näytelmä tapahtuu Berliinissä, minne tunnettu ohjaaja J (Jukka-Pekka Palo) on paennut entisen vaimonsa Petran (Pirjo Määttä) kirjoittaman artikkelin saamaa kohua. Kun J:stä ei kuulu moneen päivään mitään Petra lähtee Berliiniin tapaamaan entistä miestään. Petran kirjoittamassa paljastusjutussa on haastateltu nuorta näyttelijää Emmiä (Aksa Korttila). Emmikin lähtee Berliiniin ja liikkuu siellä sattumalta tapaamassa Joelin (Verneri Lilja) kanssa.

Lopulta kaikki neljä päätyvät J:n asunnolle ja alkaa tapahtumien ja ajatusten perusteellinen analysointi. Näytelmä on täynnä sanoja, puhetta, ajatuksia, oivalluksia, väitteitä. Hieno keino pitää katsojan mielenkiinto valppaana, oli kertojan äänen vaihtaminen. Näyttelijät kertoivat mitä toinen roolihenkilö missäkin tilanteessa ajatteli ja teki. Hätkähdyttävää oli  kuulla suomalaisista SS-miehistä, jotka sodan vuosina 1941-1945 syyllistyivät tekoihin, jotka eivät kestäneet silloin ja tuskin kestävät nytkään päivänvaloa.

Juhani Nuorvalan musiikkia tulkitaan harpun ja alttoviulun avulla. Muusikoiden tehtävänä on muutenkin olla osa näyttämön tapahtumia. Lavastuksen ja pukusuunnittelun ovat tehneet Kati Lukka ja Tarja Simone yhdessä.  

                                       Kuvassa Pirjo Määttä, Aksa Korttila, 

                                       Jukka-Pekka Palo ja Verneri Lilja.

                                       Kuva Tuomo Manninen