Myrkytuuli riepoo Tanskaa edelleen
Suomenkin uutissa on näytetty kuvia miten myrsky on riepotellut Tanskaa, Tuuli edelleen kovaa. Eilen olin puolenpäivän maissa sauvakävelemässä ja silloin tuulen nopeus oli säätietojen mukaan 10 m/s. Elisa tuli puoleltapäivin pois koulusta. Oppilaat lähetettiin kotiin myrskyn alta. Kovimmillaan tuuli oli myöhään illalla 20 m/s. Aina kun yöllä heräsin kuulin kun tuulenpuuska pyyhkäisi yli talon. Nyt kun kello on puoli kymmenen tuulen voimakkuus on 14 m/s. Puut taipuvat aika lailla kun puuska tulee. Hetki sitten satoi rakeitakin.
Tavallisella kameralla ei saa vangittua tuulenpuuskaa. Välillä kaikki näyttää rauhalliselta ja sitten kuuluu humahdus ja puut taipuvat tuulen mukana. Onneksi pysyvät tukevasti pystyssä. Vain yhden tuuletusikkunan tuuli riepoi auki illalla.
Olin tiistaina tapaamassa Marie Louise Carlanderia, 87 vuotta. Hän asuu kauniissa asunnossa vanhassa talossa aivan Lyngbyn keskustassa. Kovasti hän tuntui surevan neljä vuotta sitten kuollutta miestään ja muisteli Suomessa asumistaan lämmöllä. Suomen kieli oli hämmästyttävän hyvin hänen hallinnassaan.
Marie Louise on asunut 1950-60 luvuilla Kellokoskella. Hänen miehensä oli Kellokosken tehtaan johtaja ja tavannut tanskalaissyntyisen vaimonsa Englannissa. Maarit on tutustunut Marie Louiseen uimahallissa. Kun Maarit kysyi jotain tanskaksi, oli Marie Louise vastannut suomeksi - tunnisti aksentista. Marie Louise valitti että vanhana oleminen ei varmasti ole Suomessa yhtään sen helpompaa kuin Tanskassakaan. Häntä tuntui harmittavan ja loukkaavan nuorempien yliolkainen suhtautuminen vanhaan naiseen.
Tänä iltana olemme Elisan kanssa menossa kylään Ismo Koposelle, Kaija-serkkuni pojalle. Hän väitteli aikanaan fysiikasta tohtoriksi Helsingissä ja on täällä Suomen Työterveyslaitosta vastaavassa paikassa tutkijana. Hänellä on Etelä-Afrikassa syntynyt vaimo Pernille. Heillä on 7-vuotiaat kaksoset.
Tavallisella kameralla ei saa vangittua tuulenpuuskaa. Välillä kaikki näyttää rauhalliselta ja sitten kuuluu humahdus ja puut taipuvat tuulen mukana. Onneksi pysyvät tukevasti pystyssä. Vain yhden tuuletusikkunan tuuli riepoi auki illalla.
Olin tiistaina tapaamassa Marie Louise Carlanderia, 87 vuotta. Hän asuu kauniissa asunnossa vanhassa talossa aivan Lyngbyn keskustassa. Kovasti hän tuntui surevan neljä vuotta sitten kuollutta miestään ja muisteli Suomessa asumistaan lämmöllä. Suomen kieli oli hämmästyttävän hyvin hänen hallinnassaan.
Marie Louise on asunut 1950-60 luvuilla Kellokoskella. Hänen miehensä oli Kellokosken tehtaan johtaja ja tavannut tanskalaissyntyisen vaimonsa Englannissa. Maarit on tutustunut Marie Louiseen uimahallissa. Kun Maarit kysyi jotain tanskaksi, oli Marie Louise vastannut suomeksi - tunnisti aksentista. Marie Louise valitti että vanhana oleminen ei varmasti ole Suomessa yhtään sen helpompaa kuin Tanskassakaan. Häntä tuntui harmittavan ja loukkaavan nuorempien yliolkainen suhtautuminen vanhaan naiseen.
Tänä iltana olemme Elisan kanssa menossa kylään Ismo Koposelle, Kaija-serkkuni pojalle. Hän väitteli aikanaan fysiikasta tohtoriksi Helsingissä ja on täällä Suomen Työterveyslaitosta vastaavassa paikassa tutkijana. Hänellä on Etelä-Afrikassa syntynyt vaimo Pernille. Heillä on 7-vuotiaat kaksoset.
Kommentit
Lähetä kommentti