Eikö muka ole kiire
Heräsin tänä aamuna miellyttävään musiikkiin. Aika pian se taukosi, mutta alkoi kohta uudelleen. Taas tauko, sitten uutta musiikkia ja vielä yhden kerran sama uudelleen. Nousin sängystä ja menin viereiseen huoneeseen herättämään sisareni. Hänen herätyksensä oli mennyt päälle ja torkkuherätykset yrittäneet herättää mutta turhaan.
Herättyäni virkeänä ja aikaisin päätin lähteä lenkille Tiitin uuden kodin lähistölle. Juoksutrikoot olivat jääneet kotiin ja lainasin Tiitiltä pitkät talvikalsarit ja ikivanhat urheilutrikoot. Eihän minua kukaan tunne Tampereen Leinolassa eikä Kangasalan Nattarissa. Kun toisen kerran juoksin Liisan kodin ohi, hän huomasi minut ikkunasta. Onneksi en hänen mielestään ollut liian tyylitön hänen kotikadulleen.
Hieman hankalaa lenkkeily on upouusissa maisemissa, mutta samalla virkistävää. Aamiaisen jälkeen lähdin ajamaan Lamminpään hautausmaalle. Monipuolisesta ja hyvän palvelun kukkakaupasta hautausmaan vierestä ostin kukkia niin haudoille kuin kotiinkin.
Nokialla jouduin kitkemään isoja kukantaimia ja rikkaruohoja haudalta. Pienellä haralla rikoin koventuneen hiekan pinnan ja yritin kerätä sammaleita pois. Toivotonta hommaan.
Nokialta ajoin Pirkanhoviin bensaa ostamaan ja syömään ja sieltä Hämeenlinnaan Hämeen maakunta-arkistoon tutkitaan vanhoja koulutodistuksiani. Senkin sain selville että koulumme toiminta on loppunut 1976.
Hämeenlinnasta auton nokka kohti Viikkiä ja täsmällisesti luvattuun aikaan bussi tuli ja sieltä purkautui tyytyväisiä leiriläisiä mm. Karla, Loviisa, Kanerva ja Matias. Matiaksen kanssa tulimme meille. Poika kävi suihkussa, ajoi partansa, söi ja jätti kaikki likaiset vaatteensa pestäväksi ja kuivattavaksi.
Kun kone jylläsi - Enska vei Matiaksen kotiin - minä lähdin Pitäjänmäen työväenyhdistyksen kokoukseen keskustelemaan yhdistyksen 110-vuotisen historian kirjoittamisesta.
Vaatteet pitää kohta napata pois kuivurista, silittää muutama t-paita ja viedä ne Matiakselle, mutta sitä ennen pitää katsoa Borgenin viimeinen jakso.
Eläkeläisellä on kiire! Eli paljon tekemistä!!!!
Herättyäni virkeänä ja aikaisin päätin lähteä lenkille Tiitin uuden kodin lähistölle. Juoksutrikoot olivat jääneet kotiin ja lainasin Tiitiltä pitkät talvikalsarit ja ikivanhat urheilutrikoot. Eihän minua kukaan tunne Tampereen Leinolassa eikä Kangasalan Nattarissa. Kun toisen kerran juoksin Liisan kodin ohi, hän huomasi minut ikkunasta. Onneksi en hänen mielestään ollut liian tyylitön hänen kotikadulleen.
Hieman hankalaa lenkkeily on upouusissa maisemissa, mutta samalla virkistävää. Aamiaisen jälkeen lähdin ajamaan Lamminpään hautausmaalle. Monipuolisesta ja hyvän palvelun kukkakaupasta hautausmaan vierestä ostin kukkia niin haudoille kuin kotiinkin.
Nokialla jouduin kitkemään isoja kukantaimia ja rikkaruohoja haudalta. Pienellä haralla rikoin koventuneen hiekan pinnan ja yritin kerätä sammaleita pois. Toivotonta hommaan.
Nokialta ajoin Pirkanhoviin bensaa ostamaan ja syömään ja sieltä Hämeenlinnaan Hämeen maakunta-arkistoon tutkitaan vanhoja koulutodistuksiani. Senkin sain selville että koulumme toiminta on loppunut 1976.
Hämeenlinnasta auton nokka kohti Viikkiä ja täsmällisesti luvattuun aikaan bussi tuli ja sieltä purkautui tyytyväisiä leiriläisiä mm. Karla, Loviisa, Kanerva ja Matias. Matiaksen kanssa tulimme meille. Poika kävi suihkussa, ajoi partansa, söi ja jätti kaikki likaiset vaatteensa pestäväksi ja kuivattavaksi.
Kun kone jylläsi - Enska vei Matiaksen kotiin - minä lähdin Pitäjänmäen työväenyhdistyksen kokoukseen keskustelemaan yhdistyksen 110-vuotisen historian kirjoittamisesta.
Vaatteet pitää kohta napata pois kuivurista, silittää muutama t-paita ja viedä ne Matiakselle, mutta sitä ennen pitää katsoa Borgenin viimeinen jakso.
Eläkeläisellä on kiire! Eli paljon tekemistä!!!!
Kommentit
Lähetä kommentti