Kom-teatterin ravisuttava Poika

Tekijä -


Minulla on paha olo! Kyllä kaikki järjestyy!

Kaksi virkettä jotka toistuvat monta kertaa Kom-teatterin Poika-näytelmässä. Ranskalaisen Florian Zellerin näytelmä on 17-vuotiaan pojan hätähuuto. Huuto ei kuitenkaan kanssa tarpeeksi pitkälle.

On vanhempien avioero, isän uusi vaimo ja sen myötä pieni velipuoli, ahdistunut ja katkera äiti, isä jolle ei riitä mikään. Poika ei ole käynyt koulussa kolmeen kuukauteen, vaikka äiti olettaa hänen lähtevän sinne joka aamu. Kun pojan lintsaaminen koulusta selviää, poika muuttaa omasta pyynnöstään isänsä luo. Näennäisesti uusi tilanne voi luoda pojan mahdollisuuden korjata elämänsä suuntaa. Mutta niin ei käy – pikemminkin päinvastoin.  
 
Paavo Kinnunen poikana on niin haavoittuvainen ja sairas että hänen pahaolonsa hiipii vääjäämättä katsojan tajuntaan. Isä (kopea Erkki Saarela) ymmärtää vain itseään ja oman firmansa etua ja omien unelmiensa toteuttamista. Pojan äiti (Vilma Melasniemi) ei selviydy oikein mistään, enintään kukkien kasvattamisesta, jos siitäkään. Isän uusi vaimo (Ria Kataja) pyörii kotona vastasyntyneen poikansa kanssa. Hän yrittää kaikkensa jotta saisi rakennettua sillan pojan ja tämän isän välille.

Pojan elämä ei parane mistään – ei siitäkään hänet otetaan sisälle psykiatriseen sairaalaan. Kun kuuntelin lääkärin puhetta ja seurasin hoitajan otteita, koin olevani keskellä sitä mitä olen läheiseni kanssa kokenut. Lääkäri (Miika Laakso) oli asiallinen, kertoi kaavan mukaan mitä pitää sanoa. Lämpöä ja todellista ymmärtämistä hänessä ei ollut – niin kuin ei niin usein on elävässäkään elämässä.

Näytelmä on tärkeä puheenvuoro nuorten mielenterveyden vaalimisen puolesta. Mutta samalla se on myös kärkevä kannanotto aikuisten kyvyttömyyteen kantaa omaa vastuutaan. Kuka osaisi ravistaa aikuisia ja avata heidän silmänsä huomaamaan mikä heidän nuortansa vaivaa ja miten häntä oikeasti voisi auttaa. Zellerin Pojassa vanhempien liiton kariutuminen kaatuu pojan harteille, huolimatta siitä mitä vanhemmat vakuuttavat.   

Näytelmä on kokonaisuudessaan niin vahva, todentuntuinen ja koskettava, että sitä katsoessa kyyneleet valuivat silmistä ja tunteet nousivat pintaan. Kaikkien näyttelijöiden roolisuoritukset ovat huippuluokkaa. Tinkimätöntä ja rehellistä työtä!


                                              Paavo Kinnunen, taustalla Erkki Saarela
                                                                           Kuva Marko Mäkinen

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Me Rosvolat Tikkurilan teatterissa

Tekijä -
Kuva
Kerttu ja Rosvoloiden auto  Tikkurilan teatterin esitykset syntyvät suotuisten tähtien alla. Vieläkin jaksan kehua talvella näkemääni Adalmiinan helmeä. Nyt voin siirtää kehumiset teatterin kesänäytelmään Me Rosvolaan. Sini Kolun kirjasarjasta Selja Ahava on dramatisoinut ja Carita Välitalo ohjannut vauhdikkaan ja hauskan esityksen. Näytelmä on tulvillaan esittämisen riemua ja iloa. Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu on toiminut Vantaalla 25 vuotta. Ja Kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä on näytelty kesäisin vuodesta 1998. Me Rosvoloissa on mukana monta teatterikoululaista isoissa rooleissa, muutamat monessa eri roolissa. Rosvolan perhe on melkein kuin minkä tahansa asuntovaunulla kesäisin paikasta toiseen liikkuva perhekunta. Heidän tapansa ovat ihan vähän erilaisia kuin tavallisille perheillä, kuten Vainiston perheellä, jonka isä kuntoilee kaiken aikaa, äiti hienostelee ja lapset ovat vallattomia veijareita. Rosvolat menevät karavaanareitten kesätapaamiseenkin. ...
Lue lisää