Täydellinen lauantai Arena-näyttämöllä



Keski-ikäinen mies haluaisi viettää rauhallisen lauantain kuuntelemalla jazz-levyä, jonka hän on edellisenä päivänä löytänyt divarista. Hän on etsinyt levyä vuosikausia ja nyt se on löytynyt.

Mutta mikään ei mene suunnitelmien mukaan Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämön Täydellisessä lauantaissa. Ranskalaisen Florian Zellerin komediassa on kaikki ainekset viihtyisälle teatteri-illalle. Ohjaaja Jaakko Saariluoma on pitänyt huolen että se onnistuu. Kun kaiken takeena on Pekka Strang ja muitakin teatterin komediahirmuja, ei illan jälkeen voi kuin kertoa nauttineensa esityksestä.

Pekka Strang on eittämättä yksi valovoimaisimmista tämän päivän komedia- ja farssinäyttelijöistämme. Hän pystyy myös muuhunkin mutta Täydellinen lauantai on komedia ja sen mukaan esittäjiä mitataan. Strangin tapa näytellä on hyvin fyysistä. Katsomoon leviää lauantain edetessä fyysinenkin tuska kaiken mennessä pieleen.

Vaimo (Vuokko Hovatta) on päättänyt kertoa miehelleen syrjähypystään ja muutenkin keskustella heidän avioliittonsa kommunikaatiosta. Poika, aikuinen luuserin alku (mainio Atte Kapulainen) tulee kotiin äidin kutsumana. Pojan asiat pitäisi äidin mielestä laittaa kuntoon juuri kyseisenä lauantaina.

Kun paikalle saapuu Markuksen rakastajatar (Vappu Nalbantoglu) ja paras ystävä (Matti Rasila) sekä tuttavuutta hierova naapuri (Sixten Lundberg) on lauantai jo pilalla. Kaiken kukkuraksi puolalaiseksi tekeytyvä, oikeasti virolainen putkimies (Jouko Klemettilä) saa lopulliseksi pakan sekaisin.

Ohjaaja on jättänyt näytelmän naiset tarpeettomasti taka-alalle ja taitavien miesten selustaan. Näyttelijöistä olisi varmaan ollut enempään, jos heille olisi annettu tilaa.

Täydellinen lauantai on monelta osin täydellisen hyvä komedia- kaikkina muinakin päivinä kuin lauantaina.
     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Niin kuin taivaassa Helsingin Kaupunginteatterissa

Vantaan Näyttämön nousu ja lasku