Kansallisteatterri Yhdestoista hetki

Pitkään on kaivattu tasokasta yhteiskunnallista teatteria. Nyt sitä on saatavilla. Kansallisteatterin suuren näyttämön Yhdestoista heti on sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälän yhteistyönä syntynyt näytelmä ravistelee, hämmentää, ällistyttää, ajatteluttaa, arveluttaa ja ahdistaakin.

Demokratiavaje ja ilmastonmuutos. Siinä kaksi isoa asiaa, jotka ympäröivät meitä ja vaikuttavat elämäämme haluamme tai ei. Perustuslaki ja ihmisoikeudet, toinen parivaljakko.  Yhdestoista hetki marssittaa lavalle poliitikkoja, taloustutkijoita, virkamiehiä, asiantuntijoita, filosofeja, toimittajia.

Kaikki alkaakin siitä kun vuonna 2015 toimittajat tivaavat mielipiteitä poliitikoilta. Lavalla ovat Paavo Arhinmäki (Juha Varis), Jussi Halla-aho (Césile Orblin), Antti Rinne (Timo Tuominen), Päivi Räsänen (Katariina Kaitue), Juha Sipilä (Markku Maalismaa), Timo Soini (Sari Mällinen), Alexander Stubb (Jani Karvinen). Hetken päästä jokainen näyttelijä ja muutkin mukana olijat ovat aivan toisissa rooleissa. Rooleja riittää jokaiselle näyttelijälle viidestä kuuteen.  

Näytelmä koostuu teksteistä ja puheista, joita eri henkilöt ja tahot ovat esittäneet viime vuosina. Tarkkaavainen katsoja voi olla varma siitä, että kaikki tekstit ja puheet ovat olleet olemassa kun Leskinen ja Keski-Vähälä ovat aloittaneet näytelmänsä koostamisen. On tarvittu heidän uuttera työnsä ja oivalluksensa kaiken yhdistämiseen.

Ei jää epäselväksi että näytelmän tekijöiden mielestä kaiken takana ovat markkinavoimat. On mukana heitäkin jotka kunnioittavat demokratiaa ja ihmisoikeuksia, mutta mitkään voimat eivät tunnu enää estävän nykymenoa. Kotimaisen politiikan käänteet ovat näemmä niin nopeita, että Sipilän hallituksen eronpyyntö saattaa vaikuttaa näytelmän sisältöön hitusen verran.

Esityksen ulkonainen musta-valkoisuus, kliininen kokonaisilme, tyylikäs, välillä tunteisiin vetoava musiikki (Samuli Laiho), näyttelijöiden esittämät laulut, tekstien heijastaminen valkokankaalle, Thomas Pikettyn (Timo Tuominen) ranskankieliset ”esitelmät”. Kaikki korosti kokonaisuutta ja lisäsi tunnetta voimmeko sittenkään enää mitään millekään.  

Siinä missä pienen näyttämön Koiramäen Suomen historia on hyvä historian oppitunti lasten lisäksi myös aikuisille, on Yhdestoista hetki ravisteleva ja hätkähdyttävä puheenvuoro. Miksi annamme kaiken tapahtua?

                                              Kuvat Mitro Härkönen