Anna Karenina Tampereen Teatterissa
Katsojankin sydän on pakahtua kun Tampereen Teatterin Anna
Kareninassa kaikki rakastavat väärää henkilöä. On sitten mittapuuna muut
ihmiset tai asianosaiset itse. Leo Tolstoi kirjoitti romaani ilmestyi vuosina
1875-1877. Tampereen esityksen on
Tolstoin romaanista dramatisoinut Helen Edmundson ja ohjannut Marika
Vapaavuori.
Esityksen
erikoisuutena ja koko upean esityksen runkona ovat Anna Karenina
(Pia
Pilz) ja Levin (Lari Halme). Kaksikko toimii tarinan kertojana. Välillä
näkökulma on toisen ja välillä toisen. Muutaman tovin kesti ennen kuin ratkaisu
tempaisi mukaansa.
Vaikka
naimisissa olevan Annan rakastuminen Vronskiin on vastoin kaikkia oman aikansa
normeja ja soveliaisuussääntöjä, olisi se sitä ehkä vieläkin. Tänä päivänä on
vaikea käsittää, miten mahdotonta naisen oli saada avioeroa 1800-luvun
Venäjällä, puhumattakaan että aviorikoksen tehnyt olisi saanut lapsen
hoidettavakseen.
Nuorena
romaania lukiessa Levinin pohdinnat tuntuivat vain hidastavan tarinan kulkua ja
välillä niitä ei olisi jaksanut lukea millään. Tässä Anna Kareninassa Levinillä
on myönteisessä mielessä filosofin rooli. Välillä hänen ajatuksiaan työn
tekemisestä ja intoa tehdä työtä on hieman vaikea ymmärtää. Ei tilanherran
varmaankaan ole tarvinnut 1800-loppupuolen Venäjällä ahertaa, mutta Levin oli
Tolstoin mukaan erilainen herra.
Anna
Karenina on syvällinen näytelmä rakastamisen vaikeudesta, elämisenkin
vaikeudesta. Tuntuu että näytelmään on saatu vangittua koko se tunteiden kirjo,
joka on tehnyt Tolstoi teoksesta kuolemattoman.
Tampereen
Teatterin esityksessä on loistoa, räiskettä, rakkautta, vihaa, elämisen riemua
ja tuskaa. Puitteina on yksinkertainen, mutta moneen ulottuvuuteen soveltuva
Marjatta Kuivaston lavastus, Leena Rintalan upea pukusuunnittelu ja Miika
Riekkisen koskettava koreografia. Kun tähän yhdistetään osaava
näyttelijäjoukko, on nähtävänä huipputeatteria.
Pia
Piltz on Anna Karenina ihastuttavan ristiriitainen nainen, joka haluaa elämältä
enemmän mitä voi saada ja jonka tie tuhoon on viitoitettu paljon ennen kuin hän
itse aavistaakaan. Lari Halmeen Levin on turvallinen ja luotettava. Turkka
Mastomäki Karenina on ajoittain jopa sympaattinen. Marc Gassot on vietävän komea ja rakastettava Vronski, mutta tällä kertaa hänenkin kestokyknsä äärirajat tulevat hyvin esille.
Tunteisiin
vetoava huikean hieno esitys.
Pia Piltz ja Marc Gassot
Valokuva Harri Hinkka
Kommentit
Lähetä kommentti