Mikä näytelmä!

Kun näytelmän nimi on Kaspar Hauser, sitä esitetään Q-teatterissa ja se kertoo 1980-luvulla syntyneistä ja heidän kulttuuristaan, oletin ettei minulla ole mitään tekemistä asian kanssa. Vähitellen tihkui tietoja että saattaisi sittenkin olla.

Ja oli enemmän kuin rohkenin toivoa. Kaspar Hauser (1812 - 1833) on oikeasti elänyt ihminen, joka löytyi kellarista ja joka eli ilman mitään normeja. Akse Pettersson ja Johannes Ekholm ovat siirtäneet Kaspar Hauserin meidän aikaamme. Pettersson on ohjannut esityksen ja ottanut siihen kolme Kaspar Hauseria: Lotta Kaihuan, Jussi Nikkilän ja Eero Ritalan. He ovat Kaspareita yksin, vuorollaan ja yhdessä.

Näytelmä on hauska, se on hätkähdyttävä, se on realistinen, se on koskettava, se on hurmaava ja se on tyrmäävä. Toteutus on videoineen, live-kuvauksineen ja Ville Seppäsen lavastuksen kanssa erilaista, mutta samalla erinomaista teatteria. Se kertoo meidän ajastamme ja meidän aikamme ihmisistä. Se kertoo muka nuorista, mutta kertoo se meistä vanhoistakin.

Ystäväni ehdotti että anna kirjoille ja teatteri-esityksille pisteitä, jotta oikeasti tietää onko se hyvä, parempi vain paras. Kaspar Hauser saa viisi pistettä - siitäkin huolimatta että jotkin kohtaukset olisivat voineet olla hieman lyhyempiä.



Ei ole ensimmäinen kerta kun Q-teatteri räväyttää. Oikeastaan se on tehnyt sen joka kerta kun olen ollut siellä.

Joudun myös pyörtämään puheeni. Olin muutama päivä sitten vakaasti sitä mieltä että käsikirjoittajan ei pitäisi antaa ohjata omaa tekstiään näytelmäksi. Se riipuukin käsikirjoittajasta ja ohjaajasta. Akse Pettersson on oannut tehdä molemmat hyvin.

       

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Niin kuin taivaassa Helsingin Kaupunginteatterissa

Vantaan Näyttämön nousu ja lasku