En olekaan tumpelo
Saan jatkuvasti aikaan tietokone- ja puhelinmaailmassa merkillisiä hässäköitä. Harmillisin ja ratkaisemattomin on facebook-tykkäykseni. Kun väitän facebookissa että tykkään vaikkapa Teatteri Avoimien Ovien Vala-näytelmästä, tulee FB:ssä näkyviin Elisan kuva ja väite että Elisa tykkää. Asia on vielä ratkaisematta mutta uskon että löydämme asiaan ratkaisun kunhan Elisa tulee Suomeen.
Tästäkään sotkusta huolimatta en osaa pitää itseäni ihan tohelona ja tumpelona tietotekniikka-asioissa. Menin viime viikolla suurin odotuksen Eläkkeensaajien Keskusliiton Työväen Sivistysliitolta tilaamalle ja minun maksamalleni kahden päivän Some-kurssille. Mutta enhän minä siellä mitään oppinut.
Osaan jo - kiitos Elisan, Matiaksen ja Maaritin - kaiken sen mitä opettaja murteellisella suomen kielellään ehti opettaa some-maailmasta. Hän oli jostain syystä saanut päähänsä että kurssilaisislle pitää opettaa salasana-ohjelman käyttö. Kopioimme sen tikulle ja kukaan ei ensimmäisen päivän jälkeen osannut asentaa sitä ja tankkausta jatkui seuraavan päivän aamupäivälläkin. Näissä tilanteissa olen aina ylen neuvoton. Kursseille hakeutuu taidoiltaan hyvin eritasoista väkeä ja usein olen pettynyt. Opin että en mene valokuvien käsittelykurssille enkä pitkään aikaan millekään muulle tietotekniikkakurssille.
Paljon helpompi, kätevämpi ja ympäristöystävällisempi tapa on tehdä lihapiirakkaa ja houkutella Matias paikalle ja käyttää myös häikäilemättä hyväkseen Elisan opastukset. Ilman Elisaa ei tätä blogiakaan olisi olemassa.
Elisa on sitä mieltä että on hauska elää maassa jossa on selkeät eri vuodenajat. Olen samaa mieltä. Olen jo monena päivänä haravoinut vaahteranlehtiä ja männynneulasia - niitä on ennätyspaljon - pihaltamme. Kukanvarsiakin olen jo ottanut pois. Aamulla on pimeää, mutta onneksi nyt on lämmintä. Harmillisinta on jossain vaiheessa pitää pestä ikkunat!!!! Niin kuuluu tehdä kun on syksy ja mansikat ei kypsy!
Olemme Kertun, 5 vuotta kanssa ryhtyneet teatterin ja muunkin taiteen suurkuluttajiksi. On nähty Kerttu ja kolmen kokin tahrat, Ai jai ai - pantomiimi-tanssiesitys, oltu Umon Ville ja Valle konsertissa. Lauantaille on hankittu liput Sirkus Finlandiaan - Karlakin tulee mukaan ja Teatteri Hevosenkenkään on varattu liput Tohtori Sykeröön.
Hämmentävintä oli esikoulaisten metelöinti Keittäjä-Kertun esityksessä Kara-talolla Espoossa. Kun näyttämöllä oli meteliä, alkoi katsomassa melkoinen tömistys ja huutelu.
Huomenna menen Karlan, 9 vuotta kanssa Minä ja Muro -näytelmän ensi-iltaan. Toivottavasti on hauskempaa kuin Tohtori Zivagon ensi-illassa. Esitys jäi etäiseksi, Tuukka Leppänen Zivagona oli jollain lailla heiveröinen ja upeasta ylöspanostaan huolimatta esitys ei lähtenyt lentoon. Edelleen syksyn teatteriesitysten kärjessä ovat: Vala, Vuosisadan rakkaustarina ja Esitystalous2.
Saa nähdä mille janalle Kohtauksia eräästä avioliitosta, Hämeenlinna ja Orkesteri sijoittuvat. Sen tiedän parin viikon sisällä.
Kaikki liikenevä aika menee nyt skräppäykseen. Olohuoneen pöydällä odottaa ainakin 350 valokuvaa käsittelyä. On uusia ihania papereita ja muitakin tarvikkeita. Tarvitaan aikaa ja luovuuttaa. Vaikka tuntuu vähän vanhanaikaiselta tehdä leikekirjaa, kun voisi tilata Ifilorilta kuvakirjan ja siinä olisi tarina synttäreistä ja kesästä, mutta ei minun synttäreikään kuitattu Hesen ruoilla ja vanhan valokuva-albumin katselemisella.
Tästäkään sotkusta huolimatta en osaa pitää itseäni ihan tohelona ja tumpelona tietotekniikka-asioissa. Menin viime viikolla suurin odotuksen Eläkkeensaajien Keskusliiton Työväen Sivistysliitolta tilaamalle ja minun maksamalleni kahden päivän Some-kurssille. Mutta enhän minä siellä mitään oppinut.
Osaan jo - kiitos Elisan, Matiaksen ja Maaritin - kaiken sen mitä opettaja murteellisella suomen kielellään ehti opettaa some-maailmasta. Hän oli jostain syystä saanut päähänsä että kurssilaisislle pitää opettaa salasana-ohjelman käyttö. Kopioimme sen tikulle ja kukaan ei ensimmäisen päivän jälkeen osannut asentaa sitä ja tankkausta jatkui seuraavan päivän aamupäivälläkin. Näissä tilanteissa olen aina ylen neuvoton. Kursseille hakeutuu taidoiltaan hyvin eritasoista väkeä ja usein olen pettynyt. Opin että en mene valokuvien käsittelykurssille enkä pitkään aikaan millekään muulle tietotekniikkakurssille.
Paljon helpompi, kätevämpi ja ympäristöystävällisempi tapa on tehdä lihapiirakkaa ja houkutella Matias paikalle ja käyttää myös häikäilemättä hyväkseen Elisan opastukset. Ilman Elisaa ei tätä blogiakaan olisi olemassa.
Elisa on sitä mieltä että on hauska elää maassa jossa on selkeät eri vuodenajat. Olen samaa mieltä. Olen jo monena päivänä haravoinut vaahteranlehtiä ja männynneulasia - niitä on ennätyspaljon - pihaltamme. Kukanvarsiakin olen jo ottanut pois. Aamulla on pimeää, mutta onneksi nyt on lämmintä. Harmillisinta on jossain vaiheessa pitää pestä ikkunat!!!! Niin kuuluu tehdä kun on syksy ja mansikat ei kypsy!
Olemme Kertun, 5 vuotta kanssa ryhtyneet teatterin ja muunkin taiteen suurkuluttajiksi. On nähty Kerttu ja kolmen kokin tahrat, Ai jai ai - pantomiimi-tanssiesitys, oltu Umon Ville ja Valle konsertissa. Lauantaille on hankittu liput Sirkus Finlandiaan - Karlakin tulee mukaan ja Teatteri Hevosenkenkään on varattu liput Tohtori Sykeröön.
Hämmentävintä oli esikoulaisten metelöinti Keittäjä-Kertun esityksessä Kara-talolla Espoossa. Kun näyttämöllä oli meteliä, alkoi katsomassa melkoinen tömistys ja huutelu.
Huomenna menen Karlan, 9 vuotta kanssa Minä ja Muro -näytelmän ensi-iltaan. Toivottavasti on hauskempaa kuin Tohtori Zivagon ensi-illassa. Esitys jäi etäiseksi, Tuukka Leppänen Zivagona oli jollain lailla heiveröinen ja upeasta ylöspanostaan huolimatta esitys ei lähtenyt lentoon. Edelleen syksyn teatteriesitysten kärjessä ovat: Vala, Vuosisadan rakkaustarina ja Esitystalous2.
Saa nähdä mille janalle Kohtauksia eräästä avioliitosta, Hämeenlinna ja Orkesteri sijoittuvat. Sen tiedän parin viikon sisällä.
Kaikki liikenevä aika menee nyt skräppäykseen. Olohuoneen pöydällä odottaa ainakin 350 valokuvaa käsittelyä. On uusia ihania papereita ja muitakin tarvikkeita. Tarvitaan aikaa ja luovuuttaa. Vaikka tuntuu vähän vanhanaikaiselta tehdä leikekirjaa, kun voisi tilata Ifilorilta kuvakirjan ja siinä olisi tarina synttäreistä ja kesästä, mutta ei minun synttäreikään kuitattu Hesen ruoilla ja vanhan valokuva-albumin katselemisella.
Kommentit
Lähetä kommentti