Suomen Kansallisteatterin Eerika Rantasen tähänastinen elämä

Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön näytelmä Eerika Rantasen tähänastinen elämä houkuttelee jo nimellään. Ennen esityksen alkua näyttelijät Eeva Sovio, Ria Kataja ja Kaisa Hela kehottavat katsojia jatkamaan rupatteluaan, vaikka he ovat jo näyttämöllä. Vähitellen siirrytään esitykseen, kunhan näyttelijät ovat kertoneet, että esityksen päähenkilö on saanut nimensä heidän kaikkien etunimien ensimmäisestä tavusta.

Ohjaajaa Juha Jokela oli pohtinut miten hän saisi kasaan tarinan nuoresta naisesta, jonka elämänkäänteet olisivat peräisin joko oikeasta elämästä tai sitten ei. Hän pyysi ja sai kolmelta naisnäyttelijältä materiaali tarinaansa yllin kyllin. Hankkeeseen saatiin mukaan myös muusikko Mila Laine. Syntyi tarina Eerikasta ja hänen elämästään.

Kun Eerika (näyttämöllä Ria Kataja) havahtuu olevansa 45-vuotias nainen, hän alkaa pohtia mennyttä elämäänsä. Se ei todellakaan ole mennyt mutkattomasti ja rakkauden täyttämänä. Kotona isä joi, äiti pelkäsi ja rakasti. Kun isä ajaa tyttärensä pois kotoa, on Eerikalla näennäisesti edessään vapaus. Taakse jää ensirakkaus ja lukuisat epäonnistumiset eri tilanteissa. Opinnot jatkuvat Helsingissä. Edessä häämöttää työ mielenterveyspotilaiden kanssa. Kesätyöpaikat johdattavat Eerikan vanhusten pariin. Yhden hoidokkinsa kanssa jopa ystävystyy.  

Eerikan elämä ei oikein tahdo asettautua hänen toivomilleen urille. Pettymyksiä tulee loputtomiin, niin rakkaudessa kuin muussakin elämässä. Törmääminen lapsuuden räväkkään ystävään tuo vaihtelua elämään ja antaa Eerikalle hän kaipaamaansa ja tarvitsemaansa itseluottamusta.

Näytelmään on monin paikoin onnistuttu ujuttamaan kritiikkiä yhteiskuntamme rujouteen, eniten vanhustenhoitoon. Osa kritiikistä on leivottu komiikan alle, aika hyvin onnistuen. Juha Jokela kertoo saaneensa idean näytelmään, jossa faktan ja fiktion raja on veteen piirretty viiva, Lucia Berlinin romaaneista. Berlinin mottona kirjoittamisessa oli ”tärkeintä on hyvä tarina – ei siis se, onko se totta”.  

 Eerika Rantasen tähänastinen elämä kattaa näytelmässä vasta reilut kaksikymmentä vuotta. Katsojia kiinnostaa varmasti mitä sitten tapahtui.   

Näytelmä on Kansallisteatterin, Jyväskylän kaupunginteatterin ja Tampereen Teatterin yhteistuotantoa. Alun perin Eerikan elämästä on kerrottu kuunnelmassa.  




           

                                                        Kaisa Hela, Ria Kataja ja Eeva Sovio

                                                              Kuva Jiri Halttunen  


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja