Vallilan Kansallisteatterissa Kampaamo

Kolme tavallista naista aikansa eläneessä kauppakeskuksessa ränsistyneessä liiketilassa pyörittämässä kampaamoa. Kaksi heistä on kampaajia ja yksi siivooja, joka on osa naisten elämää. Mika Myllyaho on kirjoittanut ja ohjannut arkiseen työelämään liittyvän Kampaamon Vallilan Kansallisteatterin näyttämölle.  

Vallilan entisen konepajan tiloissa, missä maali rapisee seinistä ja yllättäviin kynnyksiin meinaa väkisinkin kompastua, on helppo kuvitella, että vessanpöntön tukkeutuminen on kaiken surkeuden symboli. Ja niiden vastakohtana lapsuudesta tutut, salaperäistä valoa taittavat saippuakuplat. Kampaamo jatkaa Myllyahon työelämän kuvioihin pureutumista. Korjaamossa 2018 pääosissa olivat kaksi konkurssikypsässä autokorjaamossa työskentelevää autonasentajaa.

Kampaamossa Ansku ja Raiku yrittävät sinnitellä tukalan elämänsä kanssa. Anskulla (Sari Puumalainen) on laiska ja väkivaltainen aviomies sekä rahaa pummaava alkoholisoitunut äiti. Raikun (Maria Kuusiluoma) temperamentti kuohahtaa helposti yli, hän ei pysty hallitsemaan vihan tunteitaan. Siivooja Sisko (Katariina Kaitue) on sotkenut elämänsä pikavipeillä eikä pyydä apua lukihäiriönsä aiheuttamiin ongelmiin keneltäkään. Pienenkään asiapaperin täyttäminen ei onnistu häneltä. Käytännön tilanteita tulee ratkomaan taloyhtiön vakaa huoltomies (Petri Liski).

Näytelmän keskeinen teema on väkivalta – on se sitten henkistä tai fyysistä. Ja sen ohessa pureudutaan yksityisyrittäjyyden kiemuroista teini-ikäisen tytön ongelmiin. Myllyaholla oli jo Ryhmäteatterin vuosina ainutlaatuinen kyky pureutua oman ajan ongelmien perimmäisiin juuriin. Paniikki (2995), Kaaos (2008) ja Harmonia (2009) hätkähdyttivät silloin ja samaa tekevät nyt Korjaamo ja Kampaamo.

Tavallisten naisten ja miesten elämä ongelmineen avautuu koskettavasti ja välillä räiskyen, välillä hienovaraisemmin. Kolme naista näyttämöllä ovat jokainen suorituksissaan huikeita. Etenkin Maria Kuusiluoma yltää hienoon suoritukseen.

Naisia ympäröivä ulkomaailma on häivytetty kauas. Myllyahon kertoman mukaan kampaamon peilien kautta projisoidut maisemat on kuvattu kännykällä eikä niissä ole pyrittykään hienoon ja tarkkaan tulkintaan. Kuvat saavat peilien takana olla yhtä rosoisia kuin naisten elämä.

 

                                              

                                                Katariina Kaitue, Maria Kuusilouma,

                                                Sari Puumalainen, kuva Mitro Härkönen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydelliset häät Krapin kesäteatterissa

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Peukalon virittäminen