Vallilan Kansallisteatterissa Kampaamo
Kolme tavallista naista aikansa eläneessä kauppakeskuksessa ränsistyneessä liiketilassa pyörittämässä kampaamoa. Kaksi heistä on kampaajia ja yksi siivooja, joka on osa naisten elämää. Mika Myllyaho on kirjoittanut ja ohjannut arkiseen työelämään liittyvän Kampaamon Vallilan Kansallisteatterin näyttämölle.
Vallilan entisen
konepajan tiloissa, missä maali rapisee seinistä ja yllättäviin kynnyksiin
meinaa väkisinkin kompastua, on helppo kuvitella, että vessanpöntön
tukkeutuminen on kaiken surkeuden symboli. Ja niiden vastakohtana lapsuudesta
tutut, salaperäistä valoa taittavat saippuakuplat. Kampaamo jatkaa Myllyahon
työelämän kuvioihin pureutumista. Korjaamossa 2018 pääosissa olivat kaksi konkurssikypsässä
autokorjaamossa työskentelevää autonasentajaa.
Kampaamossa Ansku
ja Raiku yrittävät sinnitellä tukalan elämänsä kanssa. Anskulla (Sari
Puumalainen) on laiska ja väkivaltainen aviomies sekä rahaa pummaava
alkoholisoitunut äiti. Raikun (Maria Kuusiluoma) temperamentti kuohahtaa
helposti yli, hän ei pysty hallitsemaan vihan tunteitaan. Siivooja Sisko
(Katariina Kaitue) on sotkenut elämänsä pikavipeillä eikä pyydä apua
lukihäiriönsä aiheuttamiin ongelmiin keneltäkään. Pienenkään asiapaperin
täyttäminen ei onnistu häneltä. Käytännön tilanteita tulee ratkomaan taloyhtiön
vakaa huoltomies (Petri Liski).
Näytelmän
keskeinen teema on väkivalta – on se sitten henkistä tai fyysistä. Ja sen
ohessa pureudutaan yksityisyrittäjyyden kiemuroista teini-ikäisen tytön
ongelmiin. Myllyaholla oli jo Ryhmäteatterin vuosina ainutlaatuinen kyky
pureutua oman ajan ongelmien perimmäisiin juuriin. Paniikki (2995), Kaaos (2008)
ja Harmonia (2009) hätkähdyttivät silloin ja samaa tekevät nyt Korjaamo ja
Kampaamo.
Tavallisten
naisten ja miesten elämä ongelmineen avautuu koskettavasti ja välillä räiskyen,
välillä hienovaraisemmin. Kolme naista näyttämöllä ovat jokainen
suorituksissaan huikeita. Etenkin Maria Kuusiluoma yltää hienoon suoritukseen.
Naisia
ympäröivä ulkomaailma on häivytetty kauas. Myllyahon kertoman mukaan kampaamon
peilien kautta projisoidut maisemat on kuvattu kännykällä eikä niissä ole
pyrittykään hienoon ja tarkkaan tulkintaan. Kuvat saavat peilien takana olla
yhtä rosoisia kuin naisten elämä.
Kommentit
Lähetä kommentti