Notre Damen kellonsoittaja hurmaa Tampereella

Tekijä -

Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittaja on huikea esitys. Teatterisali on sisutettu uhkeaksi katedraaliksi. Katsoja on todella tapahtumien keskellä. Musiikki soi milloin herkästi, milloin mahtipontisesti, tanssijat ovat taitavia ja sielukkaita samalla kertaa, tarinalla on sisältöä, näyttelijät ovat enemmän kuin hyviä.

Kun loppukiitoksissa Petrus Kähkönen (liikuttavan ihana Quasimodo) herkistyy melkein kyyneliin, on katsojan pakko myöntää tällaista en koe teatterissa usein.  Seisomaan noussut yleisö on haltioissaan, niin minäkin. Suosionosoituksista ei tahdo tulla loppua.

Notre Damen kellonsoittaja (sävellys Alan Menken, sanoitus Stephen Schwartz, liberetto Peter Parnell) on tuttu tarina, joka perustuu Victor Hugon 1831 ilmestyneeseen romaaniin ja Disney-elokuvan lauluihin. Näytelmän suomennos on Mikko Koivusalon, ohjaus Georg Malviuksen ja musiikin johto Martin Segerstrålen. Lavastussuunnittelun on tehnyt Marjatta Kuivasto. Me katsojat tiedämme että tulipalo on tuhonnut Pariisin Notre Damen ja se ehkä tekee kaikesta näkemästämme vielä liikuttavamman, vaikka näytelmän aikakausi on aivan eri.

Katedraalin seinien sisällä ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuu paljon. Mustalaistytön synnyttämä pieni, vammainen poika päätyy kirkon seinien sisälle kopean Claude Frollon (uhmakas ja uljas Ilkka Hämäläinen) ämäläinenHkasvatiksi. Apotti kasvattaa ja kohtelee Quasimodoa epäinhimillisesti, mutta on omasta mielestään aina oikeassa. Poika ei pääse edes kirkon seinien ulkopuolelle. Ja kun hän pääsee, hänen henkiset ja fyysiset voimavaransa pääsevät oikeuksiin.

Kaiken keskipisteeksi kiertyy vähitellen kaunis, nuori mustalaistyttö Esmeraldo (viehkeä Josefin Silén). Häneen rakastuvat kaikki, myös Katedraaliin kaartiin komennettu kapteeni Phoebus (korkea Lari Halme). Notre Damen kellonsoittaja ei kuitenkaan ole vain pelkkä kaunis rakkaustarina. Siinä on paljon mukana oman aikansa ”luokkataistelua”, monen ranskalaisen elinolosuhteiden kritiikkiä ja kirkon mahtivallan arvostelua.

Kun Hugon romaani oli ilmestynyt, säveltäjä Louise Bertin pyysi lupaa säveltää kirjan pohjalta oopperan. Hugo muutti libretossaan alkuperäistä tarinaa, niin että selkeä päähenkilö oli Esmeralda. Ooppera La Esmeralda sai kuitenkin murskakritiikin. Vuonna 1998 sai ensi-iltansa musikaali  Notre Dame de Paris. Sen laulut soivat radiossa, yleisö lauloi loppukiitosten jälkeen esiintyjien kanssa, tuntui että kaikki osasivat sanat ulkoa paitsi minä kielitaidoton. Esitys oli hurmaava.

Mutta moni meistä Pariisin musikaalin nähnyt on vankkumattomasti sitä mieltä, että Tampereen esitys on koskettavampi ja monipuolisempi.  Notre Damen kellonsoittaja perustuu Disneyn vuonna 1996 valmistuneeseen elokuvaan, jonka pohjalta kolme vuotta myöhemmin nähtiin elokuvaan pohjautuva musikaali Berliinissä.   
       
Tampereen Teatteri on halunnut säväyttää ja onnistuu siinä täydellisesti. Olisiko tässä musikaali, joka voisi jatkaa voittokulkuaan kauemminkin kuin yhden tai kaksi kautta.



                                     Ilkka Hämäläinen (Frollo) ja Petru Kähkönen (Quasimodo)
                                                                      Kuva Tampereen Tetteri Heikki Järvinen

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord...
Lue lisää