Onnellisten saarella Ryhmäteatterissa

Tekijä -

                                             Matti Onnismaa, Santtu Karvonen, Katja Kuttner,
                                                  edessä Pihla Penttinen - kuva Mitro Härkönen
   
Ryhmäteatterin Onnellisten saaressa etsitään lauttasaarelaisuuden perimmäistä olemusta. Okko Kamu on kirjoittanut ja Robin Svanström ohjannut purevan ja ajankohtaisen helsinkiläistä elämänmenoa ruotivan napakan näytelmän.
Mikä sen hienompaa kuin olla kolmannessa polvessa lauttasaarelainen natiivi. Santtu Karvosen esittämä mies ei välitä siitä vaikka onkin syntynyt muualla ja asunutkin välillä toisaalla. Tärkeintä että isovanhemmat ja vanhemmat ovat asuneet saarella. Espoolaisten tulo saarella olisi ehdottomasti kiellettävä. Eikä sinne ole asiaa vantaalaisilla, puhumattakaan keravalaisista.

Keravalta muuttaa nainen koiransa kanssa miehen ja hänen viimeisillään raskaana olevan vaimonsa (mainio Pihla Penttinen) naapuriin. Keravalaisessa ei voi olla mitään hyvää. Ja selväähän on koirasta tulee vain häiriötä. Mies on oikeastaan paljon pahempi nipottaja kuin Kaupunginteatterin Mies joka rakasti järjestystä (Taneli Mäkelä) tai Täydellisen lauantain mies (Pekka Strang). Eivät hekään rakastaneet naapureitaan, mutta pakkohan naapureita on sietää. Riippumatta siitä mistä he tulevat.  

Onnellisten saarella ei ole oikeus sietää kuin muita saarelaisia ja heistäkin vain natiiveja. Ryhmäteatterin vauhdikkaassa ja monia rooleja vilisevässä näytelmässä pureudutaan oivaltavalla tavalla aikamme ilmiöön. Näennäisesti olemme valmiita avaamaan rajat ja ovet ulkopuolelta tulijoille, mutta ei enää oikeasti sitten kun heitä olisi tulossa.

Santtu Karvosen energinen näytteleminen on ihailtavaa. Hetkeksikään hän ei rauhoitu, hän tykittää vuorosanojaan hengästyttävää vauhtia, pomppii, hyppii – ei edes loppukiitoksissa vauhti laantunut. Siinä missä muut kävelivät lavalle Santtu tuli ja meni juoksujalkaa. Ihailtavaa energisyyttä.

Syvältä pulppuavaa energiaa oli myös Katja Kuttnerin ja Matti Onnismaan lukuisissa eri rooleissa. Onnismaan esittämän koiran olisi kuka tahansa katsoja ottanut heti mukaansa. Osansa räväkästä menosta saivat mummut, lääkärit, kahvilanpitäjät, Audi-ihmiset ja vaikka ketkä.      

Itselläni on kokemusta asumisesta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Keravallakin. Minun Helsinkini on Pitäjänmäki ja Espoo Mäkkylä. Olen ollut espoolainen vasta kolme vuotta. Aika moni 8-kerroksisen talon asukkaista on huomauttanut että he ovat alkuperäisiä asukkaita. Eli he ovat meidän taloyhtiömme natiiveja ja jollakin merkillisellä tavalla parempia asukkaita kuin me myöhemmin muuttaneet. Natiivi-ongelma tämäkin.     


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord...
Lue lisää