Pelastusarmeijan juhlissa

Olen ollut lapsena ja nuorena (17-vuotiaaksi asti) Tampereella Pelastusarmeijan partiolippukunnassa. Enska on ollut Pelastusarmeijan partiossa Turussa. Minä kävin äidin kanssa muutenkin Pelastusarmeijassa. Äiti kävi naisten Kotipiirissä ja myyjäisissä ja tavallisissa kokouksissakin. Enska huomasi Hesarista että Pelastusarmeija juhlii 125 vuotta Helsingissä viikonvaihteessa.

Lauantai-iltana oli ohjelmassa juhla Temppeliaukion kirkossa. Luvassa oli musiikkia, laulua, näyttelijä Ritva Oksanen, Pelastusarmeijan johtaja André Cox. Paikalla olivat varmaan kaikki Suomen Pelastusarmeijan upseerit. Tapasin entisen työkaverini, jonka appi on Pelastusarmeijan palveluksessa.

Kun olimme lähdössä tuli Enskaa kättelemään tamperelainen Pelastusarmeijassa vapaaehtoisena toiminva Kullervo. Hän oli sitä mieltä että muisti minut ja minä muistan hänet. Enskan ja hänen tiensä ovat kohdanneet työkuvioissa.


Tuntui hienolta että juhlan tunnus oli yllä oleva Luomme tulevaisuutta ja tulevaisuudesta puhui kenralli Coxkin. Hän ei halunnut puhua siitä mitä on saatu aikaan, vaan sitä mikä on edessä. Hienoa oivallus ja elämänohje.

Sitä mukaa kun ikää karttuu, erehtyy aika usein sanomaan miten asiat olivat ennen ja siinä samalla tulee huokaistua että paremminhan ne olivat. Ei se nyt kuitenkaan niin ole. Välillä vain on vaikea ymmärtää että monen asian muuttuminen saattaa sittenkin olla hyvä juttu eikä huono.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja