Aina olen väärässä
Näin kirjoitan vuoden ensimmäisessä Tanotorvessa.
Kuntoilen väärin, syön väärin, sairastan väärin, liikun
väärin, harrastan kulttuuria väärin, katson televisiota väärin. Kaiken lisäksi tuntuu että olen kaikkeen
väärän ikäinen. Olen myös vanha ja hyvinvointivaltion elätti.
Arvovaltainen valtion liikuntaneuvosto kertoo
esitteessään Liikunta ja ikääntyminen: ”Selvitysten mukaan kävely ja muu
liikunta ovat kuitenkin vähenemässä ja vain muutama prosentti eläkeikäisistä
liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Myös
tasapainoharjoittelu on liian vähäistä.”
Lehtiartikkelissa väitettiin että uiminen ei pidä
loitolla diabetesta. Näitä erilaisia väittämiä ponnahtaa näköpiiriin taajaan.
Enää ei tiedä miten oikeaoppisesti pitäisi liikkua. Minusta on aivan tarpeetonta
että palkkatyöläiset istuvat ja pohtivat teoreettisesti miten monta kertaa
viikossa minun pitäisi käydä kuntosalilla vai pitäisikö ollenkaan. Entä
vesijumpassa, vesijuoksemassa, sauvakävelemässä, hiihtämässä ja millaisessa
jumpassa. Tärkeintä olisi että ikäihmisille olisi tarjolla monenlaista
liikuntaa ja monenlaisia kuntoilumahdollisuuksia halvalla eri puolilla
kaupunkia.
Lopputulema: liikun tavalla joka minusta on kivaa. Ja
niin usein tai harvoin kuin minua huvittaa. Hauskinta kun kuitenkin on leikkiä 5-vuotiaan
pikkutytön kanssa Mäkelänrinteen uimahallin lastenaltaassa kun siellä on vähän väkeä.
Koko ajan minun pitää liikkua, koska kilpailemme milloin milläkin tavalla kumpi
on ensin toisessa päässä allasta. Jos olen ensimmäisenä, minun suoritukseni yleensä
hylätään. Pienen ihmisen vuoro on voittaa aina – ei mummin.
Kolme vuotta sitten vastasin innolla kyselyyn, jossa
kerättiin mielipiteitä Jouko-palvelulinjojen käytöstä ja kehittämistarpeista.
Saman ajan jossain istui työryhmä pohtimassa mitä meidän kulmien
palvelulinjalle voitaisiin tehdä. Suunnitelma paljastettiin niin viime tipassa viime
vuoden lopulla että mitkään adressit tai kannanotot eivät Helsingin Seudun
Liikenteen herrojen ja rouvien mielipidettä kääntänyt. Uudistus astui voimaan
1.1.2014.
Kertoiko kukaan Mäkkylässä, Henrikintieltä tai
Leppävaarasta Joukoon nouseva kulkija, että hän haluaa aina ja ehdottomasti
että jouko kääntyy heti Pitäjänmäentieltä Konalantielle. Käyttäjät vaihtavat
usein kulkuneuvoa Pitskun asemalla. Siitä kun pääsee eri puolille kaupunkia
ajaviin busseihin ja juniin.
Tv- ja radio-ohjelmia pitää nykyisin kuunnella ja
katsella salaa. Yhtiöissä on päätetty minkä ikäisille mikäkin kanava
profiloidaan. Mitään ohjelmaa ei ole tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja tämä väki
on kuitenkin radio- ja tv-ohjelmien suurkuluttajia. Tv:tä katsotaan keskimäärin
reilut neljä tuntia väärässä. Ostoksille ei passaa lähteä ollenkaan. Kuitenkin
ostaa vääriä tavaroita ja vääristä liikkeistä.
Onneksi teatterit, museot, galleriat ja musiikkitalot ja
ooppera eivät ole vielä keksineet että niidenkin produktiot on itse asiassa
tarkoitettu hyvätuloisille alle 30-vuotiaille city-ihmisille. Taannoin
riimittelytaitoinen tuttavani kyseli laulussaan olemmeko vain ongelmajätettä –
hän tarkoitti kaikkia eläkeikäisi. Silloin olin vakaasti sitä mieltä että emme
ole. Nyt en olisi enää niin varma.
Kommentit
Lähetä kommentti