Suomen Kansallisteatteri: Viidakon villit naiset

Tekijä -

Suomen Kansallisteatterin Viidakon villit naiset hätkähdyttää jo ennen teatteritaloon sisään menemistä. Teatterin ulko-oven edessä on keikkabussi. Näyttelijät ovat aloittaneet bilettämisen meikkauksen lomassa. Musiikki soi ja meno on esityksen nimen mukaisesti villiä, tai melkein villiä. 

Esityksen alussa kameralla kuvataan myös yleisöä ja viritellään meidät kaikki tosi-tv -esityksen tunnelmiin. Näyttämöllä on hieno viidakko, ei oikea mutta oikean näköinen ja tuntuinen. Lavastus on syntynyt Katariina Kirjavaisen ammattitaidolla. Valoista ja videosuunnittelusta vastaa Petri Tuhkanen ja äänestä ja musiikista Ville Aalto.

Ohjaaja Kristian Smeds opastaa katsojan virittäytymään esitykseen, jossa on aineksia monestakin tosi-tv-formaatista. Ensimmäisellä puoliajalla näemme miten kuusi naista laitetaan luomaan keskinäistä yhteishenkeä erilaisten tehtävien avulla. Seremonia-mestarina on Hannu-Pekka Björkman apulaisenaan Pirates of the Caribbean -elokuvan innoittavan merirosvon Petri Mannisen kanssa.

Kilpailijoina ovat runsaalla kiinalaisella rintavarustuksella kisaan lähtenyt Lara (Marja Salo), lumipardi-Pörrö (Kate Lusenberg), totinen alavieskalainen Tiia-Mari (Eeva Mäkinen), bilettäjä-Janna (Milla Kaitalahti), kainuulainen hoivakodin pyörittäjä (Pirjo Määttä) ja syntymässä säikähtänyt, joukon vanhin, Päivikki (Katariina Kaitue).

Tehtävistä naiset selviytyvät nokkeluudellaan ja toinen toisensa tuella. Jopa Tsehovin Vanja-enon lopun tekstin esittäminen sujui mutkattomasti. Ajan hengen mukaisesti kilpailijat laitettiin mm. raahaamaan sodassa haavoittuneita sidontapaikalle.

Kaikki eteni joutuisasti ja näytöksen lopussa seremoniamestari apulaisineen pääsee hengestään. Totta kai tämäkin episodi paljastuu näytelmän lopussa samanlaiseksi feikiksi ja ennalta käsikirjoitetuksi kuten kaikki muukin. Ennen vetäjien ”ylösnousemista” kilpailijat vetäytyvät yksi kerrallaan viidakkohuussiin kertomaan elämänsä kipupisteistä.

Jokaisella on kerrottavanaan riipaiseva tarina elämästään. Pelkkä kertominenhan saattaa helpottaa tukalaksi käynyttä elämäntilannetta.

Tämä kuten moni muukin Viidakon naisissa on kannanottoa tosi-tv-ohjelmien maailmaan ja samalla myös yhteiskuntamme yksilökeskeiseen ja näköalattomaan tilanteeseen. Kristian Smedsin ohjauksessa näyttelijäjoukko kukoistaa ja valloittaa yleisön.

 Olen saanut teatterilipun teatterilta.

Julkaisusta ei ole sovittu teatterin kanssa, eikä teatteri ole vaikuttanut arvion sisältöön.



                                                      Kuvaaja Saara Autere 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amos A. Svenska Teatern

Tekijä -
Kuva
Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen.   Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...
Lue lisää

Suomen Kansallisteatteri Muistopäivä

Tekijä -
Kuva
  Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön Muistopäivä on rouhea ja ravisteleva näytelmä. Viisi vuotta sitten aloitettiin Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimus. Se valmistuu lähiaikoina. Kansallisteatterin kotikirjailija Elli Salo on saanut tutkimuksen aineiston käyttöönsä ja kirjoittanut siitä näytelmän, joka kertoo seitsemän loikkarin  kohtalosta Venäjän armottomissa olosuhteissa. Näytelmän on ohjannut Riikka Oksanen. Joukosta vain Heino (Miiko Toiviainen) on vakaumuksellinen kommunisti. Toisia ajaa Venäjälle lupaukset työstä ja ennen kaikkea ruoasta. Neuvostoliittoon pakeni vuonna 1918 kaiken kaikkiaan 12 000 punaista. 1930-luvulla rajan yli pakeni tai siirtyi paremman elämän toivossa 15 000 henkilöä. Kanadasta ja USA:sta muutti Venäjälle noin 5 000 suomalaista.    Helsingistä pakomatkalle lähteneet maksavat viimeisillä rahoillaan venematkan Inkerinmaalle. Vene hajoaa ja loikkarit päätyvät Leningradiin. Sieltä heidät siirretään sinne missä tar...
Lue lisää

Täällä Pohjantähden alla Suomen Kansallisteatterissa

Tekijä -
Kuva
Suomen Kansallisteatterista poistuu ensi-illan jälkeen iso joukko tyytyväisenä hykerteleviä katsojia. Olimme kokeneet Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -näytelmää katsoessamme jotain, jolle ei oikein tuntunut eikä tunne nytkään löytyvän sanoja. Lauri Maijala on sovittanut ja ohjannut näytelmän. Maijala on ansioitunut näyttelijä, ohjaaja ja tätä nykyä Lahden Kaupunginteatterin johtaja. Pohjantähti on hänen ensimmäinen ohjaustyönsä Kansallisteatterissa. Järkälemäisestä Pohjantähti-romaanista Maijala on muokannut melkein neli-tuntisen näytelmän, joka kohtaus kohtaukselta kasvaa hienoksi kokonaisuudeksi. Kaiken onnistumiseen on tarvittu yli kaksikymmentä näyttelijää, Kati Lukan lavastus, Auli Turtiaisen puvustus, Kalle Ropposen valosuunnittelu sekä Jani Rapon äänet ja musiikki, videosuunnittelusta vastaavat Pyry Hyttinen, Kati Lukka ja Kalle Ropponen. Näytelmän vahvin viesti on se kaksijakoisuus, joka Suomeen jäi kansalaissodan jäljiltä. Pentinkulmalla eivät sen paremmin valkoise...
Lue lisää