Suomen Kansallisteatteri: Lopetus

Tekijä -

Kun kuulin että Suomen Kansallisteatteriin tulee unkarilaisen Nobel-kirjailijan Imre Kertèszin (1929-2016) Lopetus-romaanista Katariina Nummisen dramatisoima ja Milja Sarkolan ohjaama näytelmä, muistin miltä romaanin lukeminen tuntui. Alkuteos ilmestyi vuonna 2003 ja suomeksi se ilmestyi Outi Hassin kääntämänä vuonna 2006.

Romaani oli vaikuttava, se oli hyvä, se pakotti ottamaan kantaan kaikkeen mistä siinä kerrotaan, mutta se oli vaikeaa luettavaa. Siinä oli monta asiaa, kokemusta päällekkäin, limittäin ja lomittain. Näin on näytelmässäkin.  

Näytelmä keskittyy kustannustoimittaja Keserüün (loistavasti näyttelevä Janne Reinikainen). Hänen ystävänsä, kulttikirjailija B on tehnyt itsemurhan. Kirjailija on hiljattain saanut valmiiksi romaanin, mutta Keserü on varma että on olemassa romaanikäsikirjoitus, joka selkiinnyttäisi sitä miksi kirjailija on päätynyt itsemurhaan.

Valtion ylläpitämää kustantamoa uhkaa lopettaminen. Vanhan järjestelmän murtuminen ei olekaan tuonut mukanaan sitä mitä toivottiin. Holokaustin varjoa ei tunnut poistavan mikään. Näytelmän tapahtumat ajoittuvat 1990-luvun alkuvuosiin, kunnes aivan lopussa seinällä mihin aina on kirjoitettu se vuosi mistä kerrotaan, ilmestyy vuosiluku 2026.

Näytelmä on täynnä monikerroksista filosovointia. Useammastakin paikasta olen lukenut ohjeen: kirja kannattaa lukea ennen näytelmän katsomista. Mutta kirjan painos on loppu ja ainakin helsinkiläisissä kirjastoissa on lainattavana vain muutama nide ja jonottajia satoja.  

Tarkkaavainen on oltava, mutta samalla saa nauttia tasokkaista roolisuorituksista (Heikki Pitkänen, Annika Poijärvi, Antti Pääkkönen, Otto Rokka ja Marketta Tikkanen). Lavastus (Kati Lukka), pukusuunnittelu (Tarja Simone) ja valosuunnittelu (Heikki Paasonen) helpottavat eläytymistä unkarilaiseen ahdistavaan kulttuuriväen ilmapiiriin.

 

                                       

                                      Annika Poijärvi, Antti Pääkkönen,                                                                             Janne Reinikainen ja Heikki Pitkänen 

                                       Kuvaaja Mitro Härkönen 

Olen saanut liput teatterilta. Julkaisusta ei ole sovittu teatterin kanssa ,eikä teatteri ole vaikittanut arvion sisältöön.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amos A. Svenska Teatern

Tekijä -
Kuva
Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen.   Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...
Lue lisää

Suomen Kansallisteatteri Muistopäivä

Tekijä -
Kuva
  Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön Muistopäivä on rouhea ja ravisteleva näytelmä. Viisi vuotta sitten aloitettiin Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimus. Se valmistuu lähiaikoina. Kansallisteatterin kotikirjailija Elli Salo on saanut tutkimuksen aineiston käyttöönsä ja kirjoittanut siitä näytelmän, joka kertoo seitsemän loikkarin  kohtalosta Venäjän armottomissa olosuhteissa. Näytelmän on ohjannut Riikka Oksanen. Joukosta vain Heino (Miiko Toiviainen) on vakaumuksellinen kommunisti. Toisia ajaa Venäjälle lupaukset työstä ja ennen kaikkea ruoasta. Neuvostoliittoon pakeni vuonna 1918 kaiken kaikkiaan 12 000 punaista. 1930-luvulla rajan yli pakeni tai siirtyi paremman elämän toivossa 15 000 henkilöä. Kanadasta ja USA:sta muutti Venäjälle noin 5 000 suomalaista.    Helsingistä pakomatkalle lähteneet maksavat viimeisillä rahoillaan venematkan Inkerinmaalle. Vene hajoaa ja loikkarit päätyvät Leningradiin. Sieltä heidät siirretään sinne missä tar...
Lue lisää

Täällä Pohjantähden alla Suomen Kansallisteatterissa

Tekijä -
Kuva
Suomen Kansallisteatterista poistuu ensi-illan jälkeen iso joukko tyytyväisenä hykerteleviä katsojia. Olimme kokeneet Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -näytelmää katsoessamme jotain, jolle ei oikein tuntunut eikä tunne nytkään löytyvän sanoja. Lauri Maijala on sovittanut ja ohjannut näytelmän. Maijala on ansioitunut näyttelijä, ohjaaja ja tätä nykyä Lahden Kaupunginteatterin johtaja. Pohjantähti on hänen ensimmäinen ohjaustyönsä Kansallisteatterissa. Järkälemäisestä Pohjantähti-romaanista Maijala on muokannut melkein neli-tuntisen näytelmän, joka kohtaus kohtaukselta kasvaa hienoksi kokonaisuudeksi. Kaiken onnistumiseen on tarvittu yli kaksikymmentä näyttelijää, Kati Lukan lavastus, Auli Turtiaisen puvustus, Kalle Ropposen valosuunnittelu sekä Jani Rapon äänet ja musiikki, videosuunnittelusta vastaavat Pyry Hyttinen, Kati Lukka ja Kalle Ropponen. Näytelmän vahvin viesti on se kaksijakoisuus, joka Suomeen jäi kansalaissodan jäljiltä. Pentinkulmalla eivät sen paremmin valkoise...
Lue lisää