Rakkauden tekoja - monologi Laila Pullisesta

Tekijä -

Rakkauden tekoja on näytelmä kuvanveistäjä Laila Pullisesta. Se on Teatteri Vantaan ja Laila Pullisen säätiön ja kotimuseon yhteistuotanto. Sen on kirjoittanut Laila Pullisen poika Jean Ramsay. Näytelmä esitetään Pullisen ateljeerakennuksessa Nissbackan kartanolla. Ennen näytelmän alkamista Jean Ramsay kertoo näytelmän synnystä, äidistään ja veistospuistosta.

Näytelmä on saanut sysäyksen kuvanveistäjän säilyneestä haalarista ja puukengistä. Haalari päällään ja puukengät jalassa Anne Nielsen saapuu kertomaan meille Laila Pullisesta. Tapaamme naisen, vaimon, äidin, taiteilijan.

Ei Laila Pullisesta (1933-2015) ollut tarkoitus tulla kartanon emäntää eikä oikein vaimoa eikä äitiäkään. Hänestä tuli ne kaikki, mutta ennen muuta hänestä tuli intohimoisesti työhönsä suhtautuva taiteilija. Hän oli myös naistaiteilijoiden puolestapuhuja ja puolustaja. Saimme monologin myötä uudenlaisen käsityksen ja mielikuvan siitä mitä taiteilija halusi meille kertoa pronssi-, kupari- ja kiviveistoksillaan.

Huikeinta oli että olimme taiteilijan ateljeessa keskellä hänen työkalujaan ja veistämisen eri prosesseihin kuuluvaa esineistöä. Anne Nielsen oli meille hetken verran Laila Pullinen. Samalla kertaa herkkä ja hyvin inhimillinen, haavoittuva ja vahva.

Museon alueella on kolme historiallista näyttelyrakennusta. Kartanon pihapiirissä Veistospuistossa on mittava kokoelma taideteoksia taiteilijan uran varrelta.  Kotimuseossa on esillä taiteilijan henkilökohtaista esineistöä ja hänen omistamaansa taidetta.   

Näytelmän ensi-ilta oli viime kesänä. Ateljeehen mahtuu vajaat viisikymmentä katsojaa. Tämän kesän esityksiä lisättiin elokuulle. Rakkauden tekoja on tullut osaksi Nissbackan kartanon elämää.

Lippu saatu teatterilta. 




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amos A. Svenska Teatern

Tekijä -
Kuva
Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen.   Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...
Lue lisää

Exlibrikseni tarina

Tekijä -
Kuva
Täyttäisin viisikymmentä vuotta muutaman kuukauden kuluttua. Olin pohtinut haluanko syntymäpäivälahjaksi exlibriksen vai Tampere-aiheisen taulun. Minä olen kotoisin Tampereelta ja mieheni Turusta. Meillä oli Turku-aiheinen maalaus, muttei Tampere-kuvaa. Olen harrastanut lukemista siitä saakka kun ensimmäisellä luokalla kansakoulussa opin lukemaan. Lukemaan oppiminen oli hankalaa. Oliko kukka vai kuka, kokko vai koko, kannu vai kana. Vähitellen sanat alkoivat lukiessa saada oikean muodon. Kirjat löytyivät Tammelan kirjastosta, jonne kotoa oli matkaa vain kilometri. Oppikoulua kävin toiselle puolella kaupunkia ja koulumatkoilla oli helppo poiketa lainastossa Keskustorin kupeessa. Piti odottaa että täytti 16 vuotta ennen kuin sai lainata kirjoja aikuisten osastolta. Onneksi isä lainasi kirjoja toiveitteni mukaan. Vähitellen omia kirjojakin kerääntyi. Sain säännöllisesti kirjoja nimipäivä-, syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistolla suomen kieltä ja he...
Lue lisää

Kaiteet kunniaan

Tekijä -
  Ei taida minusta tulla haastajaa Senni Sopaselle, 97 vuotta. Hän juoksi elokuussa veteraanien 100 metrin Suomen ennätyksen ajalla 55,38. Hän kilpaili myös kuulantyönnössä, pituushypyssä ja kolmiloikassa. Pituuskisassa Sopasen tulos oli 87 senttiä. Sopanen on kahminut yleisurheilussa lukuisia MM-, EM- ja SM-mitaleita. Jalkani ovat vääjäämättä kangistuneet ja on ihan oikeitakin vaivoja todettuja. Juoksuaskeleita en ole ottanut pitkään aikaan. Vuosia olin vakaasti sitä mieltä että olen liian nuori vesijumppaan. Vesijuoksu on sen verran iätön laji, että sitä voi harrastaa. Nyt molemmat kelpaavat ja vetreyttävät. Nyt on tilanteita joissa ei todellakaan tarvitse miettiä miten kuntoilisin tänään. Riittää kun selviytyy kauppareissusta, Helsingin keskustassa käynnistä, teattereissa oman paikkansa löytämisestä, ehjin nahoin pois bussin kyydistä. Junassa ja pikaratikassa meno on vähän rauhallisempaa. Pysäkille saavutaan vauhtia hiljentäen, ei horjuen ja spurttaillen kuten bussit. Raka...
Lue lisää