Kansallisteatterin Lady T.

Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä on tavattoman suuri vuode, muutama nojatuoli, pöytä ja kaksi naista. Ja taustalla soi koko ajan musiikki. Pieniksi paloiksi lukemattomista kappaleista kokoonpantu soljuva virta.

Jos toinen näyttämön naisista Lady T. pukisi ylleen tyylikkään jakkupuvun – nyt hänen päällään on pehmeän näköinen työpaita ja aamutakki – ja ottaisi mukaansa mustan käsilaukkunsa ja tulisi minua vastaan Rautatietorilla, tunnistaisin hänet heti. Hämmentyisin ja hätkähtäisin. Eihän Lady T. enää ole hengissä.

Ei hän olekaan, mutta Paula Siimes on viimeistä piirtoa myöten näytelmän Lady T., kiistelty ja kiitetty pääministeri Margaret Thatcher Tiina Puumalaisen kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Lady T. Hän asuu hotelli Ritzin sviitissä elämänsä viimeisinä kuukausina vuonna 2013.

Päivisin muistisairasta Ladya hoitaa hänen oma henkilökuntansa, mutta yöt hän on hotellin vastuulla. Hotelli on komentanut Thatcherin hoitajaksi tilapäisesti hotellissa työskentelevän kerrossiivojan Linda Elliotin (Maaria Kuusiluoma).  

Linda on läpikäynyt elämässään kaiken sen mistä taitavaa pääministeriä on ennen kaikkea kiitetty. Yhteiskunnan rakennemuutos pakotti Lindan luopumaan opiskeluhaaveista, veljen terveys meni kaivostyöläisten lakon mellakoissa ja aviomies ei henkisesti selviytynyt Falklandin sodan kauheuksista. Tilannetta ei helpota muistisairas äiti.

Näytelmän monissa kerroksissa ovat mukana englantilaisen yhteiskunnan lukemattomat muutokset, konservatiivisen hallituksen heikennykset tavallisten ihmisten elämässä, hiilikaivostyöläisten kohtalot, Thatcheria vastaan tehty pommi-isku.

Muistisairas pääministeri ei ymmärrä kuka tuntematon Linda oikein on. Ja vielä vähemmän hän ymmärtää kun Linda alkaa purkamaan mieltään yhteiskunnallisista vääryyksistä, joita hän on kokenut ja joita hän ylipäätään kritisoi. Välillä unohtaa puhutaanko nyt Englannin tilanteesta kymmeniä vuosia sitten vai Suomesta tästä ja nyt.   

Näytelmä on ennen muuta kahden hienon näyttelijän saumatonta yhteistyötä. Upeaa näyttelemistä ja läsnäoloa.     

Teppo Järvinen on  vastuussa videosuunnittelusta, valo- ja videosuunnittelusta Ville Virtanen, musiikki- ja äänisuunnittelusta Petri Karhula ja naamioinnin suunnittelusta Niko Sahlman.  

Sain pääsylipun teatterilta. 


                                        Paula Siimes ja Maaria Kuusiluoma

                                            Kuvaaja Mitro Härkönen 


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amos A. Svenska Teatern

Exlibrikseni tarina

Kaiteet kunniaan