Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä

Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä vaatii niin näyttelijäjoukolta, tekniseltä henkilökunnalta kuin katsojiltakin herkeämätöntä tarkkaavaisuutta. Niin vauhdikasta oli meno näyttämöllä. Aikaisemmin on näytelmän brittitekijöiltä Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shilelds nähty Kaupunginteatterissa komedia Näytelmä joka menee pieleen. 

Menestyneiden musikaalien ohjaaja Samuel Harjanne on rakentanut herkeämättömällä vauhdilla etenevän tarinan siitä mitä tapahtuu kun Unkarin prinssi Ludvig saapuu 1950-luvun lopulla Suomeen ja hänen miljoonien markkojen – elettiin vielä markka-aikaa – arvoinen timanttinsa talletetaan Hakaniemen osakepankkiin.  

Pankin työntekijöiden kyvyt puhkeavat kukkaan, kun he pääsevät säheltämään. Ja lisää sekasotkua tuo rikollisjoukkio, joka aikoo varastaa timantin.

Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on nähty vuosien varrella vauhdikkaita ja juonenkäänteiltään yllättäviä farsseja. Farssissa tarvittavat lukuisia ovia ja niitä on helppo rakentaa suurelle näyttämölle. Tällä kertaa oli loppukohtausta varten hienosti otettu käyttöön myös näyttämön tekniikka. Ei riittänyt että komedian loppuratkaisut ratkottiin vaijereilla riippuvien näyttelijöiden avulla. Lopuksi koko näyttämö kellui omassa avaruudessaan.   

Taiturimaisuutensa osoittivat lavastuksesta vastaava Jani Uljas, valo- ja videosuunnittelun hoitaneet William Iles % Toni Haaranen ja äänisuunnittelija Jaakko Virmavirta. Pukusuunnittelija Elina Vättö oli tavoittanut puvustuksellaan hienosti 1950-luvun hengen. Näytelmän kääntäjä oli onnistuneesti käyttänyt hyväksi nykyajankin ilmaisuja. 

Rosvoina melskaavat Samuel Kujala, Sauli Suonpää ja Martti Manninen. Heitä auttaa kaikin mahdollisin tavoin pankinjohtajan tytär Linnea Leino. Komediaa kannattelevat hienosti Risto Kaskilahti, Jouko Klemettilä, Rauno Ahonen ja Merja Larivaara. Lasse Lipponen hoiti näytelmän kaikki muut roolit ja niitä kertyi kaikkiaan kolmetoista - yksi niistä helsinkiläinen vihainen lokki.

Taannoin määriteltiin osa teattereiden ja tv-kanavien ohjelmistosta ”rehdiksi viihteeksi”. Aina ei ollut ihan selvää oliko nimikyltti viite hyvästä vai huonosta esityksestä. Komedia pankkiryöstöstä on rehtiä viihdettä – siinä hyvässä merkityksessä.

                                                

                                              Linnea Leino, Martti Manninen ja Samuel Kujala

                                                         Kuva Otto-Ville Väätäinen