Asmodeus ja 1313 sielua Helsingin Kaupunginteatterissa on yksi monista Juha Hurmeen taidon näytteistä. Hurme löytää vanhoja, muka jo unohtuneita teoksia ja loihtii niistä silmiemme eteen näytelmän, joka on enemmän kuin ajankohtainen.

Nyt löytönä on Runar Schildtin (1888-1925) novelli Asmodeus ja kolmetoista sielua. Tarina perustuu vedonlyöntiin. Asmodeus on Manalassa hyvin arvostetussa asemassa, mutta ei omasta mielestään tarpeeksi tärkeässä. Osoittaakseen erinomaisuuttaan Amodeus lyö vetoa.

Minä matkustan Helsinkiin, asetun mihin hyvänsä ja kolmen vuorokauden kuluessa pystyn saamaan tusinan henkilöä säädystä ja asemasta riippumatta testamenttaamaan kirjallisesti sielunsa meille. (Onko tarpeen muistuttaa että Manalassa tusina tarkoittaa kolmeatoista?).  

Niin novellissa kuin näytelmässäkin Asmodeus suoriutuu tehtävästään. Hurmeen ohjaamassa näytelmässä ensimmäinen puoliaika tapahtuu vuonna 1913 Helvetissä ja Helsingissä, toinen puoliaika vuonna 2026 Helvetissä ja Lahdessa, mihin pääkaupunki on vedenpaisumuksen takia siirretty. Jälkimmäinen osan on näytelmään kirjoittanut Juha Hurme. Tällä kertaa Asmodeus tarvitsee 1300 allekirjoitusta kuolemattoman sielun luovuttamisesta hänelle.

Näytelmän ensimmäinen puoliaika on huijarin hulvatonta puuhastelua ja meidän itsekkäiden ihmisten pikkusieluisuuden irvailua. Asmodeus (upea Vappu Nalbantoglu) hurmaa kenet tahansa. Hänen häikäilemättömyydellään ei ole rajoja, mutta ei hänen viehätysvoimallakaan.

Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä vaihtuvat henkilöt ja kohtaukset tiiviissä tahdissa. Sielunsa sopukoissa katsoja joutuu pohtimaan, olemmeko me todella noin helposti vietävissä. Kun saamme sen mitä haluamme, toivomme, teemme mitä vaan. Runar Schildtin tekstiin perustuva tarina puhutteli miltei enemmän kuin lähes nykyisyyden kuvaus.

Näytelmä on ennen muuta Vappu Nalbantoglun hurmaava ja huikea taidonnäyte. Muut näyttelijät suoriutuivat monista rooleistaan hienosti, moni rooli oli tehty pikkutarkasti ja yksityiskohtia viilaten. Esityksen koossa pitävä voima oli musiikki ja sen esittäjät: basisti Ville Herrala ja sellisti Piia Komsi. Musiikin on säveltänyt Petra Poutanen, mutta käsiohjelman mukaan kohtausten musiikkisuunnittelu ja lisämusiikin sävellys, musiikin sovitus ja improvisointi oli muusikoiden aikaansaannosta.   

 

                                          

                                      Vappu Nabaltoglu ja Mikko Virtanen

                                       Kuva Otto-Ville Väätäinen                                        

  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja