Marian tunnustus Teatteri Avoimissa Ovissa

Teatteri Avoimissa Ovissa ollaan Marian tunnustus -näytelmässä pienessä vankikopissa. Maria, inkeriläinen emäntä on Stalinin puhdistuksissa luokiteltu kulakiksi, hänet on vangittu ja häntä kuulustellaan. Tuomio Siperiaan katkottamisesta on vääjäämätön. Maria päätyy pakkotyöhön Siperiaan kultakaivoksille vuosikausiksi. Jo ennen Marian vangitsemista hänen miehensä on viety eikä Maria tiedä miehestään mitään. Marian kaksi pientä lasta menehtyy matkalla Siperiaan ja kolmas syntyy Siperiassa mutta menehtyy myös. Siperiaan karkotetut inkeriläiset vapautettiin 1947, mutta he eivät saaneet palata kotiseudulleen. Maria päätyy Petroskoihin.

Avoimien Ovien johtajan Hanna Kirjavaisen kirjoittama näytelmä on odottanut ensi-iltaa yli vuoden. Ja nyt se on monelta osin ajankohtaisempi kuin valmistuessaan. Kirjavainen on myös ohjannut näytelmän. Marialla on näytelmän käsiohjelman mukaan ”oikea esikuva”.

Marian rajun elämänkohtalon kertomista pehmentää hänen suhtautumisensa luontoon ja eläimiin. puhumattakaan hänen suhteestaan perheen hevoseen. Onhan näytelmän alaotsikkona muistokirjoitus hevoselle.

Marialle usko on tärkeä asia. Sitä eivät viranomaiset, vankiloiden ja pakkotyölaitosten henkilökunta kykene ottamaan häneltä pois. Kun Maria pääsee Petroskoihin alkaa sinnikäs työ seurakuntien perustamiseksi mahdollisimman moneen paikkaan. Seurakuntien uudelleenrekisteröinti alkoi toden teolla vasta perestroikan jälkeen 1990-luvulla. Uskonto on ollut merkittävässä asemassa monien inkeriläisten elämästä vuosikymmenestä toiseen.  

Näytelmän tekee hienoksi teatterikokemukseksi Ella Pyhällön, hienon lausujan ja näyttelijän roolityö. Pyhältö on lavalla koko ajan. Onnistuneesti on monen muun henkilön osuus korvattu pelkällä äänellä. Oman värinsä esitykseen tuo muusikko Outi Pulkkisen hienot tulkinnat. Lavalla soi hienosti inkeriläinen kansanmusiikki ja runolaulut.  

Marian tunnustus koetteli katsojan mielenrauhaa. Urhoollinen ja tulevaisuuteen uskova näytelmän Maria voisi olla juuri tämän ajan esikuva monelle. Periksi antamattomuuden takana on toivo ja usko parempaan elämään.  




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Niin kuin taivaassa Helsingin Kaupunginteatterissa

Jos olisin somessa koko ajan