Kom-teatterin huikea Lou Salomè

Ensikosketus Kom-teattterin näytelmään Lou Salomè on hätkähdyttävä. Katsomoon mennään puna-seinäisen tunnelin läpi ja kun kääntää katseensa näyttämölle on tarjolla ylipursuava yksityiskohtien runsaus. Värit häikäisevät ja pakostakin alkaa pohtia miten kaikki liittyy runoilija, filosofi, psykoanalyytikko Lou Andreas- Salomèn elämään. Ja kaikki liittyy. Salomè (s. 1861 Pietari, k. 1937 Göttingen) uhmasi koko elämänsä ajan niitä rajoja, joita naisille oli asetettu. Siihen Janne Vasaman lavastus on ainut oikea.

Salomèn lahjakuudesta, rohkeudesta ja omaperäisyydestä huolimatta hän jäänyt oman aikansa miesten varjoon. Hän ei antanut aikakautensa käsitysten eikä normien koskettaa itseään. Naisen paikka oli hänen mielestään ihan muualla kuin kotilieden äärellä. Hän arvosti ja rakasti tietoa, oppi ja opiskeli uutta koko elämänsä ajan. Sovinnaisuus ei kuulunut hänen elinpiiriinsä.

Näytelmän – käsikirjoitus Aina Bergrothin ja ohjaus Riikka Oksasen – miesgalleria on herkullinen: Friedrich Nietzsche, Sigmund Freud, Rainer Maria Rilke, Paul Rèe. He olivat Loun rakastajia ja hänen ihailijoitaan. Näytelmässä miehet ovat omien mielikuviensa ja asemansa luomien normien vankeja. Mutta he eivät ole taustatapettia tai vetäytyviä.

Juho Milonoff Nietzschenä, Miiko Toiviainen Rilkenä ja Niko Saarela Freudina ovat ärsyttävän itsekeskeisiä. He eivät tärkeilyssään ymmärrä olevansa naurettavia, mutta sitä he ovat monella tavalla. Vilma Melasniemi Lou Salomèna on loistava. Ihastuttavan itsevarma ja itseriittoinen, älykäs, viisas, ideoita pursuava ja oman tiensä kulkija. Ella Mettäsellä on lukuisia pieniä rooleja, joissa hän kuitenkin vangitsee huomion itselleen oivallisella tavalla.

Käsikirjoittaja Anna Bergroth kirjoittaa näytelmän käsiohjelmassa: ”Jos teokseen on tarttunut edes murto-osa siitä draivista, energiasta ja optimismista, millä Lou Andres-Salomè syöksyi kohti maailmaa ja mielensä reunoja, olen ikionnellinen”. Hänen toiveensa toteutui. Suosionosoituksista täpötäydessä katsomossa ei tahtonut tulla loppuia.   

 

                                    Vilma Melasniemi, taustalla                                                                        Miiko Toivainen ja Juho Milonoff                                

                                                         Kuva Noora Geage


  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huonosti tunnettu kaupunginosa

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Hoitokoti on hoitajien luomus