Kultainen vasikka Espoon Kaupunginteatterissa

Kultainen vasikka Espoon Kaupunginteatterissa on karu kertomus siitä mitä tapahtuu kun raha ja arvopaperit ovat ainoa asia, mikä elämässä on tärkeää. Maria Jotuni kirjoitti näytelmän vuonna 1918, sota oli takana ja espanjantauti tulossa. Näytelmää esitettiin vain harvakseltaan. Komediaksi kirjoitettu tarina lienee ollut liikaa sen ajan keskiluokalle, jonka äkkirikastumista edesauttoi ”osakemarkkinoidemme kaikkien aikojen hurjin keinottelukupla” 1916.   

Tämän kuplan syntyminen on käsin kosketeltavaa Espoon Kaupunginteatterin esityksessä. Vain rahalla ja arvopapereilla on merkitystä. Ne, jotka eivät halua mukaan tähän karuselliin, saavat mennä. Erik Söderblom on ohjannut Kultaisesta vasikasta huikean performanssin. Rahan perässä on ennen kaikkea näytelmän päähenkilö huonosti menestyneen liikemiehen (Janne Reinikainen) vaimo Eedit (Elsa Saisio). Hän haluaa päästä pois ikävästä ja yksitoikkoisesta kotirouvan roolistaan, mutta siihen hän tarvitsisi rahaa.

Tyttären hämmästykseksi rahan ansaitseminen onnistuukin erittäin luontevasti hänen äidiltään (huikean hienon roolin tekevä Pirjo Luoma-aho). Avuksi Katariina-äiti tarvitsee kauppaneuvos Someron (rullaluistimillaan turkki päällä taituroiva Harri Nousiainen). Avioliitot ja ystävyydet ovat rahan ympärillä pyörivien elämässä koetuksella.

Kultainen vasikka on Espoon Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotantoa. Hauska yksityiskohta paljastuu kun näyttelijät kieputtavat hienosti toteutettuun lavastukseen (Kati Lukka) kuuluvia seinäkkeitä, joista käy ilmi että ne kaivettu uudelleenkäyttöön Kansallisteatterin varastoista. Koko näyttämön lattiatila on näyttelijöiden käytössä. Kukaan ei poistu tästä tilasta, vaan kaikki hääräävät omiaan koko näytelmän ajan, osa estradilla, osa taustalla.

Vaikka me tiedämme, että ahneella on kehno loppu, oli esityksessä uudenlaista ilmettä ja meininkiä sinänsä tutun tarinan kertomisessa.    

                                            
                                       Elsa Saisio ja Pirjo Luoma-aho
                                                          Kuva Juuso Westerlund


    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja