Tahto - näytelmä Aino-Kaisa Saarisesta

Tekijä -


Kun tavoite on selkeä, on kaikki sen jälkeen helppoa. Tarvitaan vain keinot päämäärän saavuttamiseen. Keinoja on tarjolla Aino-Kaisa Saarisen elämässä jo pikkutytöstä lähtien. Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön Tahto -näytelmässä Saarisen perheen isä (Risto Kaskilahti) kannustaa tai pakottaa – kumman vaihtoehdon haluaa valita – kaksostyttäriään kilpailemaan pienestä pitäen. Isä ottaa sekuntikellolla aikaa kun tytöt juoksevat kotitalon ympäri.   

Aino-Kaisalle, Aikulle on selvää, että hän haluaa olla hyvä hiihtäjä ja voittaja, päämäärä ja tavoite ovat selkeitä. Jopa kaksossisar, lahjakas hiihtäjä hänkin oli paha kilpailija, puhumattakaan Virpi Kuitusesta.

Suni Pesosen ohjaamassa näytelmässä ovat mukana Aikun vanhemmat, valmentajat, kilpatoverit, toimittajat, lääkärit, kaikki jotka ovat mukana huippu-urheilijan arjessa. Rakkaus ja tytär pehmentävät hieman, mutta uusi elämäntilannekaan ei horjuta Aino-Kaisan voitontahtoa. Vanhemmat ja aviomies auttavat huippu-urheilijaa pyyteettömästi ja kaiken tukensa antaen.

Näytelmän toteutus on raikas ja sopivan yllätyksellinenkin. Lavastus ja puvustus (Tinja Salmi) ovat onnistuneita. Pääroolissa loistaa Sanna-Jude Hyde. Elohopeamaisen notkea ja nokkela, koko ajan liikkeessä, vähän totinen ja helposti suorituksiinsa tyytymätön, mutta tinkimätön tahdonvoimassaan. Isä (Risto Kaskilahti) ja äiti (Leena Rapola) ”uhraavat” kaiken tyttärensä eteen. Kaksossisaren (kaikki roolinsa hyvin hoitava Vappu Nalbantoglu) on vaikea ymmärtää sisaren töykeyttä.

Kilpailuhenkisyyttä ja lievää epäluuloa on kaiken aikaa ilmassa, kun Virpi Kuitunen (Linda Zilliacus) ja Aikku kohtaavat. Virpi selittää että hän ei ymmärrä miksi Aikku on niin töykeä hänelle. Jos Virpi olisi hiihtänyt hitaammin, olisi Aikku varmaan pitänyt häntä ystävänään. Tinkimätön on Virpikin ollut tavoitteidensa saavuttamisessa.

Näytelmä käy nopeaa tahtia läpi suomalaisen hiihdon skandaalit ja kaikki käänteet. Tahdossa urheilu ja teatteri onnistuvat yhteistyössään hienosti. Tahtoahan tarvitsemme kaiken aikaa – muuhunkin kuin hiihtämiseen.     



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord...
Lue lisää