Hyvä laatu tai huono laatu
Olen ollut aina innokas opiskelija ja toivottavasti myös oppija. Sainhan maisterin paperitkin vasta 36-vuotiaana. Myöhempinä vuosina kuuntelin TKK:lla laatujohtamiseen liittyviä luentoja ja osallistuin työpajoihin, tentteihin ym. Nyt olen hämilläni. Minulle tarjotaan vaivani diagnoosiksi hyvälaatuista asentohuimausta. Sille ei voi tehdä mitään, eikä se parane koskaan. Oireet helpottuvaat tietynlaisille jumppaliikkeellä.
Miten vaiva on hyvälaatuinen. Kaiketi se on sitä kun se ei ole oikea tauti eikä sairaus eikä sen potemiseen liity hengenvaaraa. Ohjeiden mukaan olen tehnyt liikkeitä aamulla ja illalla. Olo on kohtalinen, kunhan en kurottele maustepurkkeja maustekaapin ylähyllyltä, en kääntyile äkkinäisesti ja käyn lenkillä Enskan kanssa. Tarvittaessa on tukena käsi, johon voi tarttua aina kun siltä tuntuu.
Sateisen ja kolean päivän pelastus oli tunnin sateessa tehdyn kävelylenkin lisäksi Anna Gavaldan Parempaa elämää (suom. Lotta Toivanen, gummerus 2015).
Ranskalaiskirjailijan uutuudessa on kaksi tarinaa. Toisen päähenkilö on parikymmpinen tyttö ja toisen 26-vuotias nuori mies. He molemmat joutuvat muuttamaan elämänsä täysin yhden satunnaisen tapahtuman seurauksena. Kirja on aivan riemastuttavan ihana. Se on yllätyksellinen, se on uskottava, se on hauska ja hyvin hyvin kriittinen elämänmenoamme kohtaan.
"Ja lopeta tuo touhottaminen. Lakkaa klikkailemasta, puhumasta puhelimessa ja hakemasta työpaikkaa, joka suunnalta, pliis. Se syö otsonikerrosta".
Entä väittämä: "Ihminen voi pilata elämänsä olemalla kohtelias".
Voi se pilata. Ainahan me vastaamme kun joku kysyy meiltä mitä kuuluu, että meille kuuluu hyvää. Hymyilemme väkinäisesti, emme halua paljastaa sitä miten oikeasti menee. On kohteliasta olla aiheuttamatta toiselle ylimääräistä harmia.
Entä kun joku kehuu että minulla on kaunis uusi pusero. Siihen kuuluu vastata että se on vanha, siskolta saatu tai alennusmyynnistä tai ,Tokmannilta ostettu.
Onneksi kotipihan kukat eivät ole kohteliaita, ne vain kukoistavat kun kerrankin ovat saaneet tarpeeksi vettä.
Miten vaiva on hyvälaatuinen. Kaiketi se on sitä kun se ei ole oikea tauti eikä sairaus eikä sen potemiseen liity hengenvaaraa. Ohjeiden mukaan olen tehnyt liikkeitä aamulla ja illalla. Olo on kohtalinen, kunhan en kurottele maustepurkkeja maustekaapin ylähyllyltä, en kääntyile äkkinäisesti ja käyn lenkillä Enskan kanssa. Tarvittaessa on tukena käsi, johon voi tarttua aina kun siltä tuntuu.
Sateisen ja kolean päivän pelastus oli tunnin sateessa tehdyn kävelylenkin lisäksi Anna Gavaldan Parempaa elämää (suom. Lotta Toivanen, gummerus 2015).
Ranskalaiskirjailijan uutuudessa on kaksi tarinaa. Toisen päähenkilö on parikymmpinen tyttö ja toisen 26-vuotias nuori mies. He molemmat joutuvat muuttamaan elämänsä täysin yhden satunnaisen tapahtuman seurauksena. Kirja on aivan riemastuttavan ihana. Se on yllätyksellinen, se on uskottava, se on hauska ja hyvin hyvin kriittinen elämänmenoamme kohtaan.
"Ja lopeta tuo touhottaminen. Lakkaa klikkailemasta, puhumasta puhelimessa ja hakemasta työpaikkaa, joka suunnalta, pliis. Se syö otsonikerrosta".
Entä väittämä: "Ihminen voi pilata elämänsä olemalla kohtelias".
Voi se pilata. Ainahan me vastaamme kun joku kysyy meiltä mitä kuuluu, että meille kuuluu hyvää. Hymyilemme väkinäisesti, emme halua paljastaa sitä miten oikeasti menee. On kohteliasta olla aiheuttamatta toiselle ylimääräistä harmia.
Entä kun joku kehuu että minulla on kaunis uusi pusero. Siihen kuuluu vastata että se on vanha, siskolta saatu tai alennusmyynnistä tai ,Tokmannilta ostettu.
Onneksi kotipihan kukat eivät ole kohteliaita, ne vain kukoistavat kun kerrankin ovat saaneet tarpeeksi vettä.
Kommentit
Lähetä kommentti