Vaikka taivas oli harmaa ja tuuli tuiversi, tuli keväinen olo Turussa kävelysillalla, jota pitkin ylitimme Aurajoen. Kukat loistiva pitkälle ja mikä oivallus: keltainen puistonpenkki.
Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen. Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...
Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön Muistopäivä on rouhea ja ravisteleva näytelmä. Viisi vuotta sitten aloitettiin Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimus. Se valmistuu lähiaikoina. Kansallisteatterin kotikirjailija Elli Salo on saanut tutkimuksen aineiston käyttöönsä ja kirjoittanut siitä näytelmän, joka kertoo seitsemän loikkarin kohtalosta Venäjän armottomissa olosuhteissa. Näytelmän on ohjannut Riikka Oksanen. Joukosta vain Heino (Miiko Toiviainen) on vakaumuksellinen kommunisti. Toisia ajaa Venäjälle lupaukset työstä ja ennen kaikkea ruoasta. Neuvostoliittoon pakeni vuonna 1918 kaiken kaikkiaan 12 000 punaista. 1930-luvulla rajan yli pakeni tai siirtyi paremman elämän toivossa 15 000 henkilöä. Kanadasta ja USA:sta muutti Venäjälle noin 5 000 suomalaista. Helsingistä pakomatkalle lähteneet maksavat viimeisillä rahoillaan venematkan Inkerinmaalle. Vene hajoaa ja loikkarit päätyvät Leningradiin. Sieltä heidät siirretään sinne missä tar...
Samppalinnan Kesäteatterissa Turussa tapasimme Jacellonican Turun oman prinsessan. Teatteri on kerännyt korkealla mäellä ison tuulimyllyn kupeessa sijaitsevaan pyörivään katsomaan teatterin ystäviä 65 kesänä. Juhlanäytelmän on kirjoittanut Niina Lahtinen ja säveltänyt Jukka Nylund. Hienoa että teatterin runsaita vuosia juhlitaan oman kaupungin historiasta saadulla aiheella. Eihän prinsessa pitkään Turussa viipynyt, mutta puolalaiselle Katariina Jacellonicalle oli tärkeää, että hänen veljensä lopulta hyväksyi ruotsalaisen Juhana Herttuan hänen aviomiehekseen. Kosijoita 36-vuotiaalla naisella oli vuosien varrella ollut, jopa Venäjän Iivana Julma tavoitteli häntä. Veli harkitsi pitkään kenestä kosijasta hän ja Puola hyötyisivät eniten. Tarinaan kuuluu myös Juhana Herttuan kisailu Ruotsin kuninkuudesta veljensä Erik IV:n kanssa. Lavalla oli vain viisi näyttelijää: Lari Halme, Kaisa Hela, Linda Hämäläinen, Antti Lang ja Ria Kataja. Hela näytteli Katariinaa ja Lang Juhana Herttuaa, muill...
Kommentit
Lähetä kommentti