Läpinäkyvää voimaantumista
Kaiken pitää nykyisin olla läpinäkyvää. Ennen se oli rehellistä peliä. Voimaantumista on kaikki sellainen mikä edistää itsekunkin henkistä hyvinvointia. Ennen ei voimaantumisesta tiedetty mitään - tai jos tiedettiin se yhdistettiin hauislihasten kasvattamiseen.
Mutta minä edistän molempia. Olin tänään vesijuoksemassa. Kuka tahansa voi nähdä miten etenen. Siihen tarvittiiin tänään ensimmäinen uimiseen tarkoitettu koskaan ostamani uimapuku (pienet puntit, sininen raita edessä ja muuten musta), juoksuvyö (ostin ikioman ), juoksukengät (Kaisulta saatu lahjaksi) ja vesijuoksukäsineet (sopiva koko löytyi Jumbon Stokkalta). Kassissa on myös oltava pyyheliina, peppupyyhe mahdolliseen saunomiseen, uimahalli-tossut eli läpyskät jotka jalassa vanha rouva etenee pukukopilta pesuhuoneeseen ja sieltä edelleen altaalle, pesupussi monine tavaroineen, varavaatteita ja rahapussi. Eli en oikein tiedä mistä sellainen kassi että kaikki mahtuu. Ikean kassia en huoli!!!
Vesijuoksu Stadionilla tuntuu tosikivalta. Vielä hauskemmalta kuin uimahallissa. Vaikka väkeä on paljon, nahtuu aina sekaan. Voimaannuin tänään paljon kun välillä poljin nopeasti ja välillä annoin käsien levätä.
Tämä viikko on mennyt myös skräpätessa. Kerrassaan ihanaa oli muistella käyntiä Malmössä ja Ystadissa. Silta Juutinrauman yli tuli eteen kuin katsoimme sunnuntai-iltana ensimmäistä osaa Silta-nimisestä uudesta tv-sarjasta, jonka ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat tehneet yhdessä.
Olen jäänyt Mad menin kuokkuun. Olen hankkinut neljä tuotantokautta, kolme on nyt katsottu. Ja loputkin on varmaan pakko hankkia. En voi kuin ihastella 1960-luvun hohdokasta pukeutumista. Miehetkin ruokailevat kotona valkoinen paita päällä ja kravatti kaulassa. Tupakoidaan ja juodaan koko ajan. Sarjassa on hienolla tavalla nivottu tapahtumien yhteyteen oikeita historiallisia hetkiä. Seurataan miten tv keroo J.F. Kennedyn kuolemasta.
Olimme Tampereella Mäntykadun kodissa Tiitin kanssa saunassa, kun jompikumpi pojista tuli koputtamaan ovelle ja kertomaan että Kennedyä on ammuttu ja kun selviydyimme kotiin oli ihailemani presidentti jo kuollut. Sittemmin on käynyt ilmi että kelmihän hänkin oli mieheksi. Olen kyllä päässyt ihastelemaan ikuista tulta Kennedyn haudalla Washingtonissa Arlingtonin sotilashautausmaalla. Sitä en ymmärrä että Jackie Onassis on haudattu samaan hautaan kuin hänen ensimmäinen aviomiehensä Kuuluisi paremminkin Onaksiksen hautaan.
Mutta kaipa se sitten on sitä paljon puhuttua läpinäkyvyyttä. Vanheneminen tuntuu siinä että moni ilmiö, jota nyt pidetään uutena, tuntuu minusta ennen koetulta ja tutulta. Ei Suomessa ole korruptiota samanlaisena kuin Venäjällä ja latinalaisen Amerikan maissa. Täällä me vain tunnemme toisemme ja saamme paljon erilaisia etuja siitä. Tosin periatteella palvelus ja vastapalvelus. Kaikenlaiseen kähmintään törmäsin työvuosinani vaikka kuinka paljon.
Ei se maailma siitä mihinkään ole muuttunut. Moni asia on vain muuttanut muotoaan, mutta on pohjimmiltaan samanlaista. Nyt vain julkisuudessa kerrotaan johtajien palkoista ja muista eduista ja lahjuksista. Hyvä niin!!!!
Mutta minä edistän molempia. Olin tänään vesijuoksemassa. Kuka tahansa voi nähdä miten etenen. Siihen tarvittiiin tänään ensimmäinen uimiseen tarkoitettu koskaan ostamani uimapuku (pienet puntit, sininen raita edessä ja muuten musta), juoksuvyö (ostin ikioman ), juoksukengät (Kaisulta saatu lahjaksi) ja vesijuoksukäsineet (sopiva koko löytyi Jumbon Stokkalta). Kassissa on myös oltava pyyheliina, peppupyyhe mahdolliseen saunomiseen, uimahalli-tossut eli läpyskät jotka jalassa vanha rouva etenee pukukopilta pesuhuoneeseen ja sieltä edelleen altaalle, pesupussi monine tavaroineen, varavaatteita ja rahapussi. Eli en oikein tiedä mistä sellainen kassi että kaikki mahtuu. Ikean kassia en huoli!!!
Vesijuoksu Stadionilla tuntuu tosikivalta. Vielä hauskemmalta kuin uimahallissa. Vaikka väkeä on paljon, nahtuu aina sekaan. Voimaannuin tänään paljon kun välillä poljin nopeasti ja välillä annoin käsien levätä.
Tämä viikko on mennyt myös skräpätessa. Kerrassaan ihanaa oli muistella käyntiä Malmössä ja Ystadissa. Silta Juutinrauman yli tuli eteen kuin katsoimme sunnuntai-iltana ensimmäistä osaa Silta-nimisestä uudesta tv-sarjasta, jonka ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat tehneet yhdessä.
Olen jäänyt Mad menin kuokkuun. Olen hankkinut neljä tuotantokautta, kolme on nyt katsottu. Ja loputkin on varmaan pakko hankkia. En voi kuin ihastella 1960-luvun hohdokasta pukeutumista. Miehetkin ruokailevat kotona valkoinen paita päällä ja kravatti kaulassa. Tupakoidaan ja juodaan koko ajan. Sarjassa on hienolla tavalla nivottu tapahtumien yhteyteen oikeita historiallisia hetkiä. Seurataan miten tv keroo J.F. Kennedyn kuolemasta.
Olimme Tampereella Mäntykadun kodissa Tiitin kanssa saunassa, kun jompikumpi pojista tuli koputtamaan ovelle ja kertomaan että Kennedyä on ammuttu ja kun selviydyimme kotiin oli ihailemani presidentti jo kuollut. Sittemmin on käynyt ilmi että kelmihän hänkin oli mieheksi. Olen kyllä päässyt ihastelemaan ikuista tulta Kennedyn haudalla Washingtonissa Arlingtonin sotilashautausmaalla. Sitä en ymmärrä että Jackie Onassis on haudattu samaan hautaan kuin hänen ensimmäinen aviomiehensä Kuuluisi paremminkin Onaksiksen hautaan.
Mutta kaipa se sitten on sitä paljon puhuttua läpinäkyvyyttä. Vanheneminen tuntuu siinä että moni ilmiö, jota nyt pidetään uutena, tuntuu minusta ennen koetulta ja tutulta. Ei Suomessa ole korruptiota samanlaisena kuin Venäjällä ja latinalaisen Amerikan maissa. Täällä me vain tunnemme toisemme ja saamme paljon erilaisia etuja siitä. Tosin periatteella palvelus ja vastapalvelus. Kaikenlaiseen kähmintään törmäsin työvuosinani vaikka kuinka paljon.
Ei se maailma siitä mihinkään ole muuttunut. Moni asia on vain muuttanut muotoaan, mutta on pohjimmiltaan samanlaista. Nyt vain julkisuudessa kerrotaan johtajien palkoista ja muista eduista ja lahjuksista. Hyvä niin!!!!
Kommentit
Lähetä kommentti