Tampereen Komediateatteri: Gabriel, tule takaisin

Tekijä -

 Tampereen Komediateatteri on valinnut takuuvarmaksi näytelmäkseen Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin. Näin esityksen Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Waltari kirjoitti näytelmän naisia hurmaavasta ja huijaavasta Gabrielista, kun näyttelijä Helge Ranin pyysi kirjailijaa kirjoittamaan hauskan kiertuenäytelmän. Sen oli määrä olla intiimi komedia, jossa on yksi lavastus, kolme naisroolia ja yksi suuri miesrooli.

Tehokas Waltari kirjoitti samaan aikaan näytelmän Noita palaa elämään ja ryhtyi näytelmien valmistuttua kirjoittamaan Sinuhe egyptiläistä. Gabriel, tule takaisin nähtiin ensimmäisen kerran Helsingin Kansanteatterissa toukokuussa 1945. Näytäntökaudella 1945 – 1946 sitä esitettiin 17 suomalaisessa teatterissa.

Kansallisteatterissa näytelmää esitettiin vuosina 1994 – 1996. Syksyllä 2018 Gabriel (Sampo Sarkola) hurmasi naisia Kansallisteatterin Willensaunassa. Eikä Waltarin Gabriel ole vieläkään menettänyt viehätysvoimaansa. Niin vakuuttava oli Kristo Salminen ilmaantuessaan kahden kirjakauppaa pitävän sisaren (Sanna Majanlahti ja Matleena Junttanen) kotiin. Panu Raipian ohjaamassa esityksessä Gabrieliin ihastuu myös naisten sukulaistyttö (Karoliina Kudjoi).

Esitys oli vauhdikas ja paikoin nokkelakin. Välillä näyttelijät innostuivat hieman liikaa rooleissaan, joissa on tänä päivänä helppo lipsahtaa ylinäyttelemiseen. Gabrielin kaltaisia huijareita on liikkeellä edelleenkin ja on naisia, jotka haksahtavat heidän ehdotuksiinsa. Eli näytelmällä on muutakin tehtävää kuin viihdyttää katsojia. Ei kannata edes toivoa tapaavansa Gabrielia alunperinkään.   

 

                                      

                                        Sanna Majanlahti, Kristo Salminen, 

                                     Karoliina Kudjoi ja Matleena Juntunen. 

                                            Kuvaaja Harri Hinkka 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Exlibrikseni tarina

Tekijä -
Kuva
Täyttäisin viisikymmentä vuotta muutaman kuukauden kuluttua. Olin pohtinut haluanko syntymäpäivälahjaksi exlibriksen vai Tampere-aiheisen taulun. Minä olen kotoisin Tampereelta ja mieheni Turusta. Meillä oli Turku-aiheinen maalaus, muttei Tampere-kuvaa. Olen harrastanut lukemista siitä saakka kun ensimmäisellä luokalla kansakoulussa opin lukemaan. Lukemaan oppiminen oli hankalaa. Oliko kukka vai kuka, kokko vai koko, kannu vai kana. Vähitellen sanat alkoivat lukiessa saada oikean muodon. Kirjat löytyivät Tammelan kirjastosta, jonne kotoa oli matkaa vain kilometri. Oppikoulua kävin toiselle puolella kaupunkia ja koulumatkoilla oli helppo poiketa lainastossa Keskustorin kupeessa. Piti odottaa että täytti 16 vuotta ennen kuin sai lainata kirjoja aikuisten osastolta. Onneksi isä lainasi kirjoja toiveitteni mukaan. Vähitellen omia kirjojakin kerääntyi. Sain säännöllisesti kirjoja nimipäivä-, syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistolla suomen kieltä ja he...
Lue lisää

Amos A. Svenska Teatern

Tekijä -
Kuva
Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen.   Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...
Lue lisää

Jacellonica Turun oma prinsessa Samppalinnan Kesäteatterissa

Tekijä -
Kuva
Samppalinnan Kesäteatterissa Turussa tapasimme Jacellonican Turun oman prinsessan. Teatteri on kerännyt korkealla mäellä ison tuulimyllyn kupeessa sijaitsevaan pyörivään katsomaan teatterin ystäviä 65 kesänä. Juhlanäytelmän on kirjoittanut Niina Lahtinen ja säveltänyt Jukka Nylund. Hienoa että teatterin runsaita vuosia juhlitaan oman kaupungin historiasta saadulla aiheella. Eihän prinsessa pitkään Turussa viipynyt, mutta puolalaiselle Katariina Jacellonicalle oli tärkeää, että hänen veljensä lopulta hyväksyi ruotsalaisen Juhana Herttuan hänen aviomiehekseen. Kosijoita 36-vuotiaalla naisella oli vuosien varrella ollut, jopa Venäjän Iivana Julma tavoitteli häntä. Veli harkitsi pitkään kenestä kosijasta hän ja Puola hyötyisivät eniten. Tarinaan kuuluu myös Juhana Herttuan kisailu Ruotsin kuninkuudesta veljensä Erik IV:n kanssa. Lavalla oli vain viisi näyttelijää: Lari Halme, Kaisa Hela, Linda Hämäläinen, Antti Lang ja Ria Kataja. Hela näytteli Katariinaa ja Lang Juhana Herttuaa, muill...
Lue lisää