Ryhmäteatterin Lemminkäisen äiti

Tekijä -

Ryhmäteatterin Lemminkäisen äiti on samalla kertaa raivoisa ja lattea esitys. Anna Krogerus on kirjoittanut tarinan tämän päivän aika tavallisesta perhe-elämästä. Äidinkielen opettajana antaumuksella työtään tekevä äiti on erkaantunut aviomiehestään. Perheen isälle on tärkeintä Suomen pisin silta, jota hän suunnittelee. Perheen pojan ahdingosta vanhemmilla ei ole mitään tietoa. Ja vaimon äitikin saisi mielellään kohentua muistisairautensa keskeltä tavalliseksi vanhaksi naiseksi. Hämmennystä kaiken sekavuuden keskellä aiheuttaa myös opettajan eteen tuleva yläasteikäinen  ukrainalainen tyttö, joka on raskaana.  

Perheen poika katoaa ja tästä alkaa lopullinen välien selvittely, johon kaikki henkilöt antautuvat estoitta ja usein voimanmittelössä tarvittavalla kovalla huutamisella. Kaiken keskellä loistaa Minna Suuronen Elina Lemminkäisenä. Kuuluisan esikuvansa mukaan hän ei suostu hellittämään kadonneen poikansa etsinnästä hetkeäkään. Äidin oivalluksen avulla poika myös löytyy. On kuin Minna Suuronen olisi ottanut harteilleen kaikkien niiden äitien taakan, joilla on ongelmia lapsiensa kanssa.

Muuten Eero-Tapio Vuoren ohjaama näytelmä ei sisällä hätkähdyttäviä kohtauksia. Marja-Leena Kouki dementoituneen Elinan äitinä on koskettava ja hyvin todentuntuinen. Elämän vääjäämättömässä  sekasotkussa yrittävät selviytyä Santtu Karvonen isänä ja Aapo Salonen perheen poikana. Anastasian roolissa Nana Saijets on uskottava ja raikas. Esityksestä puuttui sisäinen palo, joka yleensä leimaa Ryhmäteatterin esityksiä.


Santtu Karvonen ja Minna Suuronen
Kuva Mitro Härkönen

                                       





 









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord
Lue lisää