Tampereen Työväen Teatterin Reikäleipä

Tekijä -

Tampereen Työväen Teatterissa ollaan taas mukana Kotalan perheen elämänkäänteissä. Sirkku Peltolan kirjoittamassa ja ohjaamassa Reikäleipä -näytelmässä. Voisi väittää, että katsojia hemmotellaan. Kotalan perheen kohtaloista on kerrottu jo aikaisemmin neljässä näytelmässä: Suomen hevonen (s004), Yksiöön en äitee ota (2007), Lämminveriset (2011) ja Hevosten keinu (2015). Nyt tapaamme heidät vanhassa kotipihassaan.

Teatterissa kun ollaan useamman kerran elämänsä loppuun elänyt äite (mainio Ola Tuominen) on taas mukana kantavana voimana. Äite asuu pihapiirissä romuttuvassa Ladassa. Asunto tarjoaa hänelle yksityisyyttä ja suojaa pandemialta. Hän seuraa jälkeläistensä edesottamuksia ja jakelee sopivin annoksin elämänviisauksiaan itse kullekin.

Aimo Räsäsen sanomana kuulin ensimmäisen kerran arvion että näytelmä on tragedia, farssi ja komedia. Siinä sekoituksessa piilee varmasti näytelmän ja aikaisempienkin suosio. Näytelmän henkilöt ovat samalla kertaa uskottavia ja yliampuvia. Kun Kai Kotala (Aimo Räsänen) ilmestyy näyttämölle pikkukalsareissaan vaaleaa pitkää tukkaansa heilutellen – Kaita harmittaa suunnattomasti se että hänellä on niin vähän hiuksia ja nekin liukkaita – ei voi kuin nauraa sydämensä kyllyydestä.

Kylän kioskilla ja kylän raitillakin toikkaroivat vanhukset ovat samalla kertaa yliampuvia ja kantaa ottavia – oman onnensa nojaan jätetyt vanhukset ovat useimmiten seinien sisällä, tässä kaikkien nähtävillä.

Jos ei mene hyvin vanhuksilla ei mene Kotalan perhekunnallakaan. Saunan uumenista löytyy Lassi (Mika Honkanen), joka on palannut kotikonnuille aikomuksena aloittaa seurustelu entisen vaimon Ailin (Tuire Salonius) kanssa. Aili ei Lassin lähentelyille lämpene. Sen sijaan Lassi saa kumppanikseen Kain. Tarkoituksena on ryhtyä valmistamaan pajusta erilaisia tuotteita. Ihan ensimmäiseksi tarvitaan porakone, jolla tehdään reikä keinun jalkaan. Reiän avulla saadaan pajut kuorittua nopeasti.

Nopeasti ja soljuvasti eivät Kotalan miesten bisnekset etene. Eivät etene Jaanan (Mia Selin) someyrityksen laajenemissuunnitelmatkaan. Tutulla tavalla suunnitelmat luhistuvat omaan mahdottomuuteensa. Tuntuu kuin äite on sittenkin se ainoa, joka seisoo tekemistensä kanssa jalat maassa.

Näytelmä on todella samalla kertaa tragedia ja komedia. Perheenjäsenten saamattomuus ei ole heidän syytänsä eivätkä he ole luusereita omasta tahdostaan. Kliseemäisesti voi väittää että he ovat olosuhteiden uhreja. Sirkku Peltola taikoo tästä kaikesta näytelmän, josta on pakko ja helppo pitää.

”Kyynel kuivaa, pöytä maatuu, mutta naurua voi kuulkaa yrittää pitää elossa. Edes jumalauta yrittää!... Ja kun teitin kätenne vapisee ja sylinne jäähtyä alkaa niin jättäkää se nauru lapsille. Opettakaa niitä kattoon pakkojen ja aikojen ohi. Kaus. Sitten nekin aina jaksaa paremmin kuoria perunoita, perata kalaa ja riisua lapseltansa lumiset tumput. ”          

     

        

                                         Aimo Räsänen ja Mika Honkanen

                                                  Kuva Kari Sunnari      

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa...
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord...
Lue lisää