Q-teatterin Joitakin keskusteluja merkityksestä

O-teatterissa kuunnellaan ja katsotaan Joitakin keskusteluja merkityksestä -näytelmää. Teksti ja ohjaus on Akse Petterssonin käsialaa. Näyttämöllä istuu kolme näyttelijää: Elina Knihtilä, Pirjo Lonka ja Tommi Korpela. Lavalla on lähes koko ajan muusikko Ringa Manner, välillä siellä piipahtaa tanssija Jyrki Karttunen. Kolmikko ei paljon muihin henkilöihin kiinnitä huomiota. Laimeasti he ihmettelevät mitä tanssija tekee paikalla ja Korpelan mielestä muusikolta ei pidä missään tapauksessa kysyä yhtään mitään.

Sen sijaan kolmikko yrittää näennäisesti saada kiinni toistensa ajatuksista ja tarkoitusperistä.  Kovin hyvin se ei onnistu. Jokaisella on oma asiansa, jota he yrittävät edistää. Tilanne on kaikkien kannalta hyvin epämukava. Ei katsojallekaan tarkkaan selviä miksi ja mitä näyttelijät odottavat. Uutta roolia, joka mullistaisi elämän ja tekisi kuuluisaksi tai edes pientä sivuosaa, jotta tulisi omillaan toimeen.

Kolmikon ajatusten vaihto on huikeaa, rytmi on välillä hämmentävän nopeatempoista. Heillä on ja ei ole asiaa toisilleen eivätkä he aina tiedä mihin paasaamisellaan pyrkivät. Näyttelijät ovat esityksessä huikeita. Erityisesti jäi mieleen Elina Knihtilän pitkä monologi, missä hän pohti eri sanoja ja niiden vaihtoehtoja: kylmä – kuuma, iso – pieni, kapea – leveä. Sanaparien määrä oli loppumaton.       

Mitään yksiselitteistä selitystä ei näytelmän loppukaan sisällä. Ja kuitenkin se sisältää paljon ja valottaa elämän rajallisuutta ja ajoittaista merkityksettömyyttä.                        

                                              

                                               Pirjo Lonka, Tommi Korpela ja Elina Knihtilä
                                      Kuva Pate Pesonius 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydelliset häät Krapin kesäteatterissa

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS