Tampereen Työväen Teatterin Momentum 1900 musikaali
Tampereen Työväen Teatterin Momentum 1900 musikaali tarjoaa tuhdin tietopaketin suomalaista taidemaailmasta ja poliittisesta ilmapiiristä vuonna 1900. Musikaalissa valmistaudutaan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Suomen paviljongin rakentajat joutuvat kaiken aikaa tasapainoilemaan Venäjän tsaarin ja hänen ”vahtikoiransa” ruhtinas Tenishevin ohjeiden kanssa.
Suomessa on alkanut ensimmäinen sortokausi ja
venäläistämispolitiikkaa on kiristetty. Oman osaston saaminen
maailmannäyttelyyn on iso saavutus Venäjän vallan alaiselle Suomelle. Taiteilijoiden
tavoitteena on nostaa Suomi kansakuntana koko maailman tietoisuuteen.
Pariisiin musikaalissa johtavat seinille heijastetut
valokuvat Pariisista ja Suomen osastosta, jossa omaa osuuttaan eli omien
töittensä ylöspanoa ovat vahtimassa Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela.
Paviljongin suunnittelijoista on paikalla Eliel Saarinen (Juha Matti Koskela).
Näytelmän kertojana tai paremminkin seremoniamestarina on kuvanveistäjä Ville
Vallgren (Martti Suosalo), joka viimeistelee Havis Amandan patsasta.
Musikaalin rakkaustarinan henkilöillä ei ole oikeita
esikuvia. Pariisiin taidetta opiskelemaan tullut nuori Virna (Emilia
Keskivinkka) tapaa paviljongin rakennustöissä olevan Eliaksen (Saska Pulkkinen)
ja nuoret rakastuvat. Luokkaerolla on ja ei ole väliä. Eliaksen kautta mukaan
tulee myös Euroopan kuohuva poliittinen elämä. Tiukimmassa paikassa joutuvat
suomalaiset nuoret vasemmistolaiset Larissan (Petra Ahola) johdolla suojelemaan
Lenin henkeä.
Musikaali on tarkoin rakennettu. Koreografia (Petri
Kauppinen), lavastus (Hannu Lindholm) ja puvustus (Marjaana Mutanen),
videosuunnittelu (Eero Auvinen) ja äänisuunnittelu (Kalle Nytorp) ovat
huippuluokkaa. Mutta kaikesta tästä huolimatta musikaali ei noussut listallani
huippuluokkaan. Katsomista helpotti suuresti Suomen historian ja etenkin
venäläistämispolitiikan tunteminen. Ajankohdan valitseminen Tampereen Työväen Teatterin
120-vuotisjuihlanäytelmään on hieno valinta. On tärkeää kerrata miten suuri
merkitys taiteella on ollut suomalaisen kansakunnan rakentamisessa – etenkin
sen jälkeen kun maa oli lyöty kahtia.
Näyttely
oli menestys suomalaisille. Suomalaiset palkittiin 11 Grand Prixilla,
26 kultamitalilla, 45 hopeamitalilla, 42 pronssimitalilla ja 32
kunniamaininnalla (Mention Honorable). Näyttelyssä kävi 50 miljoonaa ihmistä.
Näyttelyn rakennuksista jäivät pysyviksi Grand
Palais, Petit Palais ja Orseyn museo. Sen sijaan liikkuva jalkakäytävä ja
virtuaalinen Välimeren risteily purettiin. Eiffelin torni oli valmistunut
edelliseen Pariisiin maailmannäyttelyyn 1889 ja se oli tarkoitus purkaa 20
vuoden kuluttua. Onneksi niin ei tehty.
Kommentit
Lähetä kommentti