Vain parasta minulle Helsingin Kaupunginteatterissa
Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä Vain parasta minulle tarjoaa mahdollisuuden nähdä kolme pienoisnäytelmää samana iltana. Mitä yhteistä voi olla Sofi Oksasella, Elina Snickerillä ja Maija Vilkkumaalla. Näytelmien kirjoittajat eivät ole työskennelleet yhdessä. Ohjaaja Aino Kivi on punonut kolmesta tarinasta jatkumon, jossa ei jää ajattelemaan kuka tämän on kirjoittanut, sen sijaan katsoja jää näytelmien päätyttyä ihastelemaan miten hieno kokonaisuus.
Oksasen Rakasta sinua jo nyt tutustutaan lapsettomuuden
musertamaan Marjaan (Vappu Nalbantoglu) ja munasoluja luovuttavaan ukrainalaiseen
Dariaan (Aurora Manninen). Naiset eivät tapaa toisiaan, he tilittävät tuntojaan
ja tilanteitaan vuorotellen, mutta kuitenkin yhdessä. Molemmille olisi hyötyä että
tehtäisiin niin kuin on sovittu, mutta kaiken yllä leijuu kuitenkin epävarmuus
ja kaiken eettisyyskin vilahtaa aika ajoin molempien naisten mieliin. Kipeä
aihe, joka ei kuitenkaan jää ahdistavana katsojan mieleen.
Elina Snickerin Itku vieraalle on pieni tarina kahden naisen
kohtaamisesta uimahallin pukuhuoneessa. Hiljattain luutnantiksi ylennetty nuori
nainen (Aurora Manninen) on valmistautumassa testiuintiin, kun pukuhuoneeseen tupsahtaa omalaatuinen vanha
nainen (Riitta Havukainen). Mistään ei oikein selviä miksi vanhempi nainen
tulee ja minne hän on menossa. Hän vain valittaa, itkee ja itkee, ihan kuin entiset
itkijänaiset. Havukaisen ääni on monikerroksinen ja merkityksellinen ja koko
suoritus huikea.
Maija Vilkkumaan Merisäässä on myös kaksi naista: Henna
Syrjälä (Vappu Nalbantoglu) ja Matilda Tahkolaakso (Merja Larivaara). Heitä
ympäröi erilainen joukko ihmisiä, joista me kuulemme vain äänet.
Ilmastonmuutos, jonka pitäisi olla uhkaava ja käsin kosketeltava, ei vauhdikkaita
naisia kosketa. Heillä on vakaa usko omiin kykyihinsä ja voimiinsa. Raisu ja
railakas esitys, jossa ei voinut kuin ihastella ohjaajan oivallisia tulkintoja.
Ja olihan tässäkin mukana tanssija Kaisa Torkkel tekemässä omaa esitystään
kaiken muun lomassa.
Hienoa on nähdä samat näyttelijät, tällä kertaa Aurora
Manninen ja Vappu Nalbantoglu samassa esityksessä hyvin erilaisissa rooleissa.
Kumpikin oli hyvä!
Kommentit
Lähetä kommentti