Lopetetaan tehdas

Pidin kovasti Miika Nousiaisen kirjasta Metsäjätti ja pidän myös kirjan pohjalta tehdystä näytelmästä. Olin katsomassa sitä ystävättäreni Lisan kanssa eilen Kansallisteatterin Willensaunassa. Näytelmässä oli kolme henkilöä, joista yksi oli Keravalla meidän kanssa samassa taloyhtiössä lapsena asunut Jani Karvinen. Mikä kitaristi Janista olisikaan voinut tulla. Onneksi Matias on hieman opastanut minua Metallican musiikkiin. Sitäkin oli näytelmässä kuultavana ja koettavana.

Minusta on hienoa että välillä yritetään edes tarkastella asioita irtisanottavien ja epävarmoissa oloissa elävien työntekijöiden näkökulmasta. Vaikka ei näytelmässä työpaikka ollut taattu uraihmisillekään. Ylipäätään elämä tuo itsekullekin yllätyksiä.

Näistä on nyt päällimmäisenä mielessä Bostonin maraton. Enpä ole koskaan muutamaa sataa metriä ennen maratonin maaliviivaa ollut niin selväpäisessä ja hyvässä kunnossa muutenkin että hoksottimet ja jalat olisivat hätätilanteessa toimineet järkevällä tavalla. Ihan niin kiin joku haastateltavista sanoi, missään ei ole nää turvassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydelliset häät Krapin kesäteatterissa

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Peukalon virittäminen