Ryhmäteatterin Missä kuljimme kerran

Tekijä -

Ryhmäteatterin tulkinta Kjell Westön hienosta romaanista Missä kuljimme kerran on kesäteattereittemme helmi. Ohjaaja Riikka Oksasen ja näyttelijänjoukon vaativa työ on kannatella katsoja näytelmän avulla 1910-luvulta aina toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin.

Vuoden 1918 tapahtumat koskettavat jokaista näytelmän henkilöä olivatpa he sitten valkoisten tai punaisten puolella. Punaisista tutustumme jalkapalloilija Alluun (Ville Heiska) ja hänen isäänsä Eccuun (Juha Kukkonen). Allu ei porvareitten houkutteluista välitä, vaan vastaa kieltävästi kun houkutellaan porvariseuran riveihin.

Syntyperänsä mukaan Eccu (Santtu Karvonen), Lucie (Satu Tuuli Karhu) ja Cedi (Miiko Toiviainen) valitsevat valkoisten joukot. Näiden kahden rintaman välillä liikuskelee ja kirjoittaa toimittaja Ivar (Juha Kukkonen).

Teatteri esiintyy Suomenlinnassa Hyvän Omatunnon linnakkeessa, lähellä punavankien vankileiriä. Toukokuussa 1918 perustetulla leirillä oli enimmillään 8 000 vankia. Suomenlinnan ja sen saarien leireillä kuoli yli 1 500 ihmistä. Leiri suljettiin maaliskuussa 1919.  

Jazz hurmaa ja vie mukanaan kaikki 1920-luvulla, kunnes seuraavalla kymmenluvulla politiikka on jälkeen hajottamassa suomalaista yhteiskuntaa. Valkoisten on helppo lähteä mukaan muilutuksiin.

Sotavuodet koettelevat nuoria kaupunkilaisia rankasti. Pääpaino tarinan kerronnassa on miesten kohtaloissa. Sota koettelee miesten mielenterveyttä paljon rankammin kuin naisia.  Lucien on näytelmän henkilöistä se joka jaksaa kannatella itsensä lisäksi myös muita.

Helsinki on se paikkakunta jonka katuja pitkin Westön romaanissa kuljetaan. Ja kaupunki on kiinteästi mukana myös näytelmässä.

Nuoremmalle katsojalle oivat historian oppitunti ja vanhemmille hienoa kertausta ja uutta ulottuvuutta tarjoava kulttuurikokemus. 

                                                

                                             Satu Tuuli Karhu (Lucie) ja (Ville Huiska) Allu     

                                                    Kuva Janne Vasama

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Exlibrikseni tarina

Tekijä -
Kuva
Täyttäisin viisikymmentä vuotta muutaman kuukauden kuluttua. Olin pohtinut haluanko syntymäpäivälahjaksi exlibriksen vai Tampere-aiheisen taulun. Minä olen kotoisin Tampereelta ja mieheni Turusta. Meillä oli Turku-aiheinen maalaus, muttei Tampere-kuvaa. Olen harrastanut lukemista siitä saakka kun ensimmäisellä luokalla kansakoulussa opin lukemaan. Lukemaan oppiminen oli hankalaa. Oliko kukka vai kuka, kokko vai koko, kannu vai kana. Vähitellen sanat alkoivat lukiessa saada oikean muodon. Kirjat löytyivät Tammelan kirjastosta, jonne kotoa oli matkaa vain kilometri. Oppikoulua kävin toiselle puolella kaupunkia ja koulumatkoilla oli helppo poiketa lainastossa Keskustorin kupeessa. Piti odottaa että täytti 16 vuotta ennen kuin sai lainata kirjoja aikuisten osastolta. Onneksi isä lainasi kirjoja toiveitteni mukaan. Vähitellen omia kirjojakin kerääntyi. Sain säännöllisesti kirjoja nimipäivä-, syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistolla suomen kieltä ja he...
Lue lisää

Jacellonica Turun oma prinsessa Samppalinnan Kesäteatterissa

Tekijä -
Kuva
Samppalinnan Kesäteatterissa Turussa tapasimme Jacellonican Turun oman prinsessan. Teatteri on kerännyt korkealla mäellä ison tuulimyllyn kupeessa sijaitsevaan pyörivään katsomaan teatterin ystäviä 65 kesänä. Juhlanäytelmän on kirjoittanut Niina Lahtinen ja säveltänyt Jukka Nylund. Hienoa että teatterin runsaita vuosia juhlitaan oman kaupungin historiasta saadulla aiheella. Eihän prinsessa pitkään Turussa viipynyt, mutta puolalaiselle Katariina Jacellonicalle oli tärkeää, että hänen veljensä lopulta hyväksyi ruotsalaisen Juhana Herttuan hänen aviomiehekseen. Kosijoita 36-vuotiaalla naisella oli vuosien varrella ollut, jopa Venäjän Iivana Julma tavoitteli häntä. Veli harkitsi pitkään kenestä kosijasta hän ja Puola hyötyisivät eniten. Tarinaan kuuluu myös Juhana Herttuan kisailu Ruotsin kuninkuudesta veljensä Erik IV:n kanssa. Lavalla oli vain viisi näyttelijää: Lari Halme, Kaisa Hela, Linda Hämäläinen, Antti Lang ja Ria Kataja. Hela näytteli Katariinaa ja Lang Juhana Herttuaa, muill...
Lue lisää

Amos A. Svenska Teatern

Tekijä -
Kuva
Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen.   Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...
Lue lisää