Kärpäset Tampereen Työväen Teatterissa
Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämö on nähnyt ja kokenut paljon. Yksi hohdokkaimmista teatteri-illoista koettiin Sirkku Peltolan kirjoittaman Kärpäset-näytelmän ensi-illassa. Lavalla olivat Petra Ahola seitsemässä eri roolissa, Martti Suosalo kahdessa ja Aimo Räsänen yhdessä.
Kärpäsen veljesten äiti on kuollut. Maailmalla mainetta
niittänyt oopperalauluja-velikin on tullut hautajaisiin. Mies ei ole
vuosikausiin tavannut äitiään sen paremmin kuin eläkkeellä olevaa
bussinkuljettaja-veljeään. Kalevin ansiolistalle kuuluu myös maisemamaalaus-yrittäjän
ura, joka päättyi konkurssiin. Sen sijaan hän on jo muutaman vuoden ollut
raittiina.
Mauri Kärpänen on kuin koloonsa käpertyvä eläin.
Oopperalavoilla hankittu maine on hautautunut pelaamisen ja muun humputtelun
alle, on mennyt talot ja perhe. Jäljellä on keppiinsä nojaava kumarainen
ukko.
Näytelmässä käydään läpi veljesten koko mennyt elämä ja
paljon eletään tässä päivässäkin. Heidän karussa kodissaan vierailevat niin
Kalevin narkkarikaveri (uskomattoman, nopean muodonmuutoksen kokeva Suosalo)
kuin Maurin teini-tytärkin. Petra Aholan siirtyminen roolista toiseen oli
huikeaa. Hänen liikunnallisuutensa häkellytti ja ihastutti.
Sirkku Peltola on kerännyt Kärpäsiin tärkeimmät juuri tämän
ajan ilmiöt. Ei totisesti osoittaen vaan sarkastisesti ja henkilön fyysisen
olemuksen monia puolia hyväksi käyttäen. Ja kaiken taustana hieno punainen,
suuri esirippu. Juuri se joka on jo viimeisen kerran sulkeutunut
oopperalaulajan laulun päätyttyä.
Esityksen kohokohtia oli ensimmäisen näytöksen päätteeksi
Räsäsen ja Suosalon esittämä oopperamainen duetto. Siis he osaavat myös laulaa,
sekin vielä puhisi väliajalle poistuvat yleisö, joka näytelmän päätyttyä
osoitti seisaltaan kiitoksia näytelmän tekijöille niin monta kertaa että
sekosin laskuissa.
Muutamaa päivää aikaisemmin olin nähnyt Sirkus Suosalon
ohjelmistoon kuuluvan Starmanin. Juha Kauppisen kirjasta muokattu monologi
ravisteli katsojien käsityksistä luonnon ja ihmisen suhteesta. Raila Leppäkoski
on ohjannut esityksen, joka karnevalistisella menolla kyseenalaisti paljon,
mutta myös vastasi moniin kysymyksiin.
Aimo Räsänen ja Martti Suosalo
Kuva Kari Sunnari
Kommentit
Lähetä kommentti