LM-Mummin maailma

  Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön Muistopäivä on rouhea ja ravisteleva näytelmä. Viisi vuotta sitten aloitettiin Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimus. Se valmistuu lähiaikoina. Kansallisteatterin kotikirjailija Elli Salo on saanut tutkimuksen aineiston käyttöönsä ja kirjoittanut siitä näytelmän, joka kertoo seitsemän loikkarin  kohtalosta Venäjän armottomissa olosuhteissa. Näytelmän on ohjannut Riikka Oksanen. Joukosta vain Heino (Miiko Toiviainen) on vakaumuksellinen kommunisti. Toisia ajaa Venäjälle lupaukset työstä ja ennen kaikkea ruoasta. Neuvostoliittoon pakeni vuonna 1918 kaiken kaikkiaan 12 000 punaista. 1930-luvulla rajan yli pakeni tai siirtyi paremman elämän toivossa 15 000 henkilöä. Kanadasta ja USA:sta muutti Venäjälle noin 5 000 suomalaista.    Helsingistä pakomatkalle lähteneet maksavat viimeisillä rahoillaan venematkan Inkerinmaalle. Vene hajoaa ja loikkarit päätyvät Leningradiin. Sieltä heidät siirretään sinne missä tar...

Ryhmäteatterin Rosettan kivi on huikea sukellus menneisyyteen. Tutkijoiden mukaan lähes kaksisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkamista on Rosettan kiveen tallennettu sama teksti hieroglyfeillä, muinaisegyptillä ja muinaiskreikalla. Kivi löydettiin Napoleonin sotaretkellä sotaretkelllä vuonna 1799. Nykyisin sitä säilytetään British Museumissa Lontoossa. Edelleen tutkijoita kiehtovat kiven tekstit. Rosettan kivi – Muista minut ikuisesti! -näytelmä perustuu Elina Snickerin käsikirjoitukseen. Näytelmän on ohjannut Saana Lavaste. Rooleissa nähdään Alex Antonin, Laura Eklund Nhaga, Santtu Karvonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström. Näytelmän aikajana ulottuu 1800-luvun alkuvuosista nykypäivään, jolloin ollaan valmistautumassa kiven arvoituksen ratkeamisen 200-vuotisjuhlaan. Ihan samalla intensiteetillä ja röyhkeydellä tiedemiehet yrittävät ratkaista kiven arvoitusta tänä päivänä kuin kaksi sataa vuotta sitten. Siinä sivussa kiistellään myös siitä mikä olisi loppujen lopuksi kiven oikea...

KOM-teatterin Hölmölä – Suuri talousfoorumi esityksen puitteet ovat upeat: Aalto-yliopiston Töölön juhlasali (entinen Helsingin Kauppakorkeakoulu). Salissa on totuttu kuulemaan viisasta puhetta talouselämän kiemuroista. KOMin Hölmölässä asiat ovat nurin narin. Hölmölä on näytelmässä esimerkkinä pienestä kunnasta, jonka tulevaisuus on mennyttä. Monen sadan lapsen opinahjoksi rakennetussa koulussa on enää yksi oppilas. Vanhaa väkeä Jarmo Vähälän (Tommi Eronen) johtamassa kunnassa on sitäkin enemmän. Rahat ovat loppu valtakunnassa ja myös Hölmölässä. Tilanteen pelastamiseksi on Hölmölässä päätetty järjestää Talousfoorumi ja hankkia sinne parhaat mahdolliset esiintyjät. Näytelmän ohjaaja ja dramaturgi on Susanna Airaksinen, joka esityksessä on mukana Tomi Suovankoski & Alijäämäiset bändissä kitaristina, on kerännyt aineistoa näytelmään olemassa olevasta todellisuudesta. Analyytttiset kannanotot on pyydetty Ekonomien pääekonomisti Elias Erämajalta, taloustieteilijä Sixten Korkmanilta ...

Svenska Teaternin Ronja Ryövärintytär on riehakas ja raikas esitys Astrid Lindgrenin pidetystä tarinasta. Näytelmän ohjaaja David Sandqvist on turvautunut kolmekymmentäkuusi vuotta vanhaan sovitukseen. Teatterisalissa linnut visertävät ja ajattaret tervehtivät katsojia, mutta pimeä lava enteilee järisyttävän tapahtuman alkamista. Matiaksenmetsässä raivoaa kohta ennen kokematon ukonilma. Myrskyn keskellä syntyy ryövärintytär juuri kun ryövärinlinna halkeaa kahtia.     Ronja kasvaa rakastavan Mattis-isän (Aaro Wichmann) ja Lovis-äidin (Julia Korander) huomassa. Tärkeä osa hänen elämäänsä ovat linnassa asuvat ryövärit. Pitkään aikaan Ronja ei tiedä mistä hänen perheensä elanto tulee. Vähitellen hän saa ryhtyä liikkumaan Matiaksenmetsässä yksinään. Aika pian hän löytää rotkon jonka toisella puolella häämöttää samanlainen luola kuin hänenkin puolellaan. Ennen pitkää siellä toisella puolella on samanikäiseltä näyttävä poika, Birk.     Ronjan on päästävä tapaamaan uut...

Suomen Kansallisteatterista poistuu ensi-illan jälkeen iso joukko tyytyväisenä hykerteleviä katsojia. Olimme kokeneet Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -näytelmää katsoessamme jotain, jolle ei oikein tuntunut eikä tunne nytkään löytyvän sanoja. Lauri Maijala on sovittanut ja ohjannut näytelmän. Maijala on ansioitunut näyttelijä, ohjaaja ja tätä nykyä Lahden Kaupunginteatterin johtaja. Pohjantähti on hänen ensimmäinen ohjaustyönsä Kansallisteatterissa. Järkälemäisestä Pohjantähti-romaanista Maijala on muokannut melkein neli-tuntisen näytelmän, joka kohtaus kohtaukselta kasvaa hienoksi kokonaisuudeksi. Kaiken onnistumiseen on tarvittu yli kaksikymmentä näyttelijää, Kati Lukan lavastus, Auli Turtiaisen puvustus, Kalle Ropposen valosuunnittelu sekä Jani Rapon äänet ja musiikki, videosuunnittelusta vastaavat Pyry Hyttinen, Kati Lukka ja Kalle Ropponen. Näytelmän vahvin viesti on se kaksijakoisuus, joka Suomeen jäi kansalaissodan jäljiltä. Pentinkulmalla eivät sen paremmin valkoise...

Kansallisteatterin Taivassalin näytelmä Viides askel kertoo kahden miehen kohtaamisista, joiden aikana he tilittivät elämäänsä toinen toisilleen. Miehet ovat kohdanneet AA-palaverissa. Näytelmän nimi viittaa AA:n kahdentoista askeleen toipumisohjelman viidenteen askeleeseen: ”Myönsimme vajavuuksiemme täsmällisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle” . Irlantilaisen David Irelandin näytelmä kantaesitettiin viime vuonna Edinburghin teatterifestivaaleilla. Näytelmän on ohjannut Janne Reinikainen ja hän on suomentanut näytelmän yhdessä Eva Buchwaldin kanssa. Luka (Paavo Kinnunen) on raittiutensa alkutaipaleella AA:ssa käyvä alkoholisti. AA:ssa on tapana että uusi tulokas pyytää itselleen tukihenkilön – kummin kokeneempien AA-laisten joukosta. Luka pyytää tähän tehtävään vuosia raittiina olleen Jarmon (Juha Milonoff). Luka, kuten moni AA-lainen joutuu pohtimaan suhdettaan Jumalaan viidennen askeleen myötä. Jarmo julistautuu buddhalaiseksi. Viidennen askeleen t...

Helsingin Kaupunginteatterin Let`s Play Business on pureva kuvaus aikamme työelämästä. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Juha Jokela. Jokelalla on kyky nähdä rivien väliin ja tässä tapauksessa myös ovien taakse. Näytelmän jujuna on se että se on näytelmä näytelmästä. Juha Jokelan käsikirjoitus ja ohjaus houkuttelee katsojan tarkkaavaisena seuraamaan mitä oikein on eri kohtauksissa tapahtumassa.   Lavalla on teatteriseurue, joka harjoittelee työelämän koukeroista kertovaa näytelmää. Toisaalta se vieraannuttaa katsojaa ja pakottaa katsomaan asioita ulkopuolisen roolista ja toisaalta se myös monimutkaistaa tilanteisessa mukana oloa.     Näytelmä – siis se mitä näyttelijät harjoittelevat ja samalla muokkaavat – kertoo menestyvästä   projektikonsultointifirmasta. Firman pitkäaikainen toimitusjohtaja on jäänyt eläkkeelle.   Osa työntekijöistä ”jumaloi” häntä ja jokainen mieshenkilö odottaa jännittyneenä saisiko hän tämän tärkeän roolin. Päätäntävalta ...

Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön Jotuni on upea ja hurja näytelmä. Anneli Kanto ja Heini Tola ovat keränneet aineistoa Maria Jotunin elämästä ja rakentaneet siitä huikaisevan esityksen. Lisänä on uskomattoman upea näyttelijäjoukko: Sari Puumalainen Maria Jotunina, Antti Pääkkönen Viljo Tarkiaisena, Ilja Peltonen Jukka Tarkiaisena, Heikki Pitkänen Tuttu Tarkiaisena ja Anna Airola Siiri-palvelijana sekä muusikko Salla Markkanen.  Kun Maria Jotunin romaani Huojuva talo ilmestyi vuonna 1963, riensin heti ostamaan kirjan. Haaveilin kirjallisuuden opiskelemisesta ja halusin olla ajan tasalla kirjallisuusmaailman tapahtumista. Olin lukenut Jotunin novelleja ja ihastunut niiden rehevää kieleen ja monimuotoisiin henkilökuviin.   Kaksi vuotta sitten ilmestyi Helsingin Pohjois-Haagaan Maria Jotunin tie 6:n päätyseinään Maaria Jokimiehen maalaama muraali Maria Jotunista. Pohjois-Haagassa on lukuisia kadunnimiä, jotka viittaavat teatteriin.   Näytelmässä vyöryy katsoja...

Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen.   Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...

Helsingin Kaupunginteatterin Kuningatarnäytelmä vahvistaa mielikuvat Ruotsia hallinneesta valtiaasta, joka luopui kruunustaan, kääntyi katolilaiseksi, muutti pois Ruotsista ja vietti elämänsä loppuvuodet Roomassa. Jussi Moila on aikaansaanut tuoreen ja uskottavan kertomuksen Kristiinasta (1626-1689), josta on kirjoitettu näytelmiä, kirjoja, sävelletty oopperoita, tehty elokuvia, tietokonepeli ja kuunnelma. Isänsä Kustaa II Adolfin kuoleman jälkeen kesti kaksitoista vuotta ennen kuin Kristiina (Elsi Sloan) julistettiin kuningattareksi. Tulevan hallitsijan kasvatuksesta vastasi valtakunnan kansleri Oxenstierna (Rauno Ahonen). Kirstiinan elämän alku oli poikkeuksellinen. Kun lapsi syntyi julistettiin, että valtakuntaan on syntynyt prinssi. Kesti aikansa ennen kuin hoviväelle selvisi, että onkin syntynyt tyttö. Kuningataräidin (Aino Seppo) synnyttämisessä on mukana kaikki näytelmän hienot elementit: äänet ja musiikki (Aleksi Saura), valot (Kari Leppälä), skeneografia ja lavastus (Tinja...

  Ei taida minusta tulla haastajaa Senni Sopaselle, 97 vuotta. Hän juoksi elokuussa veteraanien 100 metrin Suomen ennätyksen ajalla 55,38. Hän kilpaili myös kuulantyönnössä, pituushypyssä ja kolmiloikassa. Pituuskisassa Sopasen tulos oli 87 senttiä. Sopanen on kahminut yleisurheilussa lukuisia MM-, EM- ja SM-mitaleita. Jalkani ovat vääjäämättä kangistuneet ja on ihan oikeitakin vaivoja todettuja. Juoksuaskeleita en ole ottanut pitkään aikaan. Vuosia olin vakaasti sitä mieltä että olen liian nuori vesijumppaan. Vesijuoksu on sen verran iätön laji, että sitä voi harrastaa. Nyt molemmat kelpaavat ja vetreyttävät. Nyt on tilanteita joissa ei todellakaan tarvitse miettiä miten kuntoilisin tänään. Riittää kun selviytyy kauppareissusta, Helsingin keskustassa käynnistä, teattereissa oman paikkansa löytämisestä, ehjin nahoin pois bussin kyydistä. Junassa ja pikaratikassa meno on vähän rauhallisempaa. Pysäkille saavutaan vauhtia hiljentäen, ei horjuen ja spurttaillen kuten bussit. Raka...

Samppalinnan Kesäteatterissa Turussa tapasimme Jacellonican Turun oman prinsessan. Teatteri on kerännyt korkealla mäellä ison tuulimyllyn kupeessa sijaitsevaan pyörivään katsomaan teatterin ystäviä 65 kesänä. Juhlanäytelmän on kirjoittanut Niina Lahtinen ja säveltänyt Jukka Nylund. Hienoa että teatterin runsaita vuosia juhlitaan oman kaupungin historiasta saadulla aiheella. Eihän prinsessa pitkään Turussa viipynyt, mutta puolalaiselle Katariina Jacellonicalle oli tärkeää, että hänen veljensä lopulta hyväksyi ruotsalaisen Juhana Herttuan hänen aviomiehekseen. Kosijoita 36-vuotiaalla naisella oli vuosien varrella ollut, jopa Venäjän Iivana Julma tavoitteli häntä. Veli harkitsi pitkään kenestä kosijasta hän ja Puola hyötyisivät eniten. Tarinaan kuuluu myös Juhana Herttuan kisailu Ruotsin kuninkuudesta veljensä Erik IV:n kanssa. Lavalla oli vain viisi näyttelijää: Lari Halme, Kaisa Hela, Linda Hämäläinen, Antti Lang ja Ria Kataja. Hela näytteli Katariinaa ja Lang Juhana Herttuaa, muill...

Mustion Linna kätkee seiniensä sisään monta tarinaa ja monta kohtaloa. Linnan kupeessa on kesäteatteri ja sen katoksen alla koetaan tänä kesänä huikeita elämyksiä elokuvien maailmassa. Hulvaton elokuvan historia vyöryttää vajaassa kahdessa tunnissa katsojan ihmeteltäväksi yli kuusikymmentä elokuvaa. Esityksen käsikirjoituksesta vastaavat Mika Eirtovaara, Ville Majamaa ja Risto Korhonen. Eirtovaara on ohjannut esityksen. Lavalla on kaksi näyttelijää: Teemu Aromaa ja Hannes Suominen. Ensimmäisestä hetkestä alkaen yleisö rakastaa heitä. Näyttelijät välillä ehdottavat pientä kilpailua katsojille ja arvuuttelevat mistä elokuvasta tai mistä roolista on kyse. Aina joku muistaa mikä elokuva on menossa. Näyttelijät ovat taitavia ja ihan yhtä innoissaan roolihenkilöittensä esittämisestä kuin me katsojat heidän esityksistään. Pitäjänmäen Eläkkeensaajien teatterimatkalaiset pääsivät keskustelemaan näyttelijöiden kanssa esityksen jälkeen. Aromaa on heille ”oma kylän poika”. Hänen kotinsa on Hel...

Tuusulalainen Krapin kesäteatteri tutustuttaa katsojat Suurenmoista -musiikkikomediassa laulaja Florence Foster Jenkinsiin. Komedia perustuu tositapahtumiin – vaikka sitä on vähän vaikea uskoa. Miten nainen joka ei osaa laulaa ollenkaan voi esiintyvä Carnegie Hallissa. Miten hänen miesystävänsä ja ystävättärensä eivät kerro Florencelle totuutta. Kukaan ei henno murtaa Florencen vakaata uskoa kykyihinsä ja vakaan uskonsa avulla hänelle avautuvat ovet hienoihin konsertti-iltoihin. Taustana ovat myös Florencen perintörahat. Näytelmän ohjaaja Lija Fischer on rakentanut esityksestä toisaalta tarinan siitä miten vahva usko siirtää vaikka vuoren ja toisaalta hauskan ja pakostikin katsojia naurattavan ja viihdyttävän esityksen. Muutenhan Suurenmoista ei istuisi suomalaiseen kesäteatteriperinteeseen. Anna-Leena Sipilä vei roolinsa Florencena kunniakkaasti läpi. Etenkin lauluja oli vähän jännittäväkin seurata. Kokonaisuutena Sipilä ei saanut kiinni lahjattoman laulajan vääristyneestä omakuvasta....

Täyttäisin viisikymmentä vuotta muutaman kuukauden kuluttua. Olin pohtinut haluanko syntymäpäivälahjaksi exlibriksen vai Tampere-aiheisen taulun. Minä olen kotoisin Tampereelta ja mieheni Turusta. Meillä oli Turku-aiheinen maalaus, muttei Tampere-kuvaa. Olen harrastanut lukemista siitä saakka kun ensimmäisellä luokalla kansakoulussa opin lukemaan. Lukemaan oppiminen oli hankalaa. Oliko kukka vai kuka, kokko vai koko, kannu vai kana. Vähitellen sanat alkoivat lukiessa saada oikean muodon. Kirjat löytyivät Tammelan kirjastosta, jonne kotoa oli matkaa vain kilometri. Oppikoulua kävin toiselle puolella kaupunkia ja koulumatkoilla oli helppo poiketa lainastossa Keskustorin kupeessa. Piti odottaa että täytti 16 vuotta ennen kuin sai lainata kirjoja aikuisten osastolta. Onneksi isä lainasi kirjoja toiveitteni mukaan. Vähitellen omia kirjojakin kerääntyi. Sain säännöllisesti kirjoja nimipäivä-, syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistolla suomen kieltä ja he...

Ennen kuin esirippu laskeutui Kaarlo Bergbomin koottujen kärsimysten päätyttyä Suomen Kansallisteatterissa, astui Sari Puumalainen, näytelmän Emilie Bergbom lavan reunalle ja kertoi katsomolle, että huhtikuun 9. päivänä 2025 tuli kuluneeksi 123 vuotta siitä kun Kansallisteatterin uudessa toimitalossa vietettiin avajaisia. Tapahtuman kunniaksi lauloimme: Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Kansis. Ikimuistettava päivä ja ikimuistettava näytelmä. Tiina Puumalainen ja Hanna Suutela ovat kirjoittaneet hauskan, hätkähdyttävän ja historiallisia tapahtumia valaisevan näytelmän. Ensin tuntui että mikä ihmeen painoylitarkastaja tarvitaan seuraamaan näytelmän kulkua jokaisessa esityksessä. Ennen muuta koko teatterin henkilökunta odottaa henkeään pidätellen saadaanko painoasiain ylihallitukselta lupa avajaisten pitämiseen. Lupaa odotellessa teatterilaisten keskinäiset välit ovat kovalla koetuksella. Ida Aalberg (uhkea Maria Kuusiluoma) ja Kaarola Avellan (kipakka Paula Siimes) ...

Ennen kuin siirrymme ajanlaskussamme uudelle kymmenluvulle, on Pitäjänmäelle noussut uusi koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotalo, liikuntahalli keskittymä. Kaikki rakennukset kestävät sata vuotta. Suunnittelijan mukaan on tehty uusi Pitäjänmäen sydän. Sitä ennen pitää löytää koululaisille, päiväkotilaisille, kirjaston asiakkaille, nuorisotalon ja koulujen liikuntasalien käyttäjille väistötilat. Tavarat on pakattava ja asetuttava uusiin tiloihin kolmeksi vuodeksi eli muutto on kaikilla edessä kesällä 2026.   Lähiseudun asukkaiden on siedettävä purku- ja rakennustöiden liikennettä, melua ja pölyä, kunnes uusiin tiloihin toivon mukaan muutetaan syksyllä 2029. Kaikki pitäisi saada kesällä valmiiksi.    Vanha koulurakennus on seissyt paikoillaan vuodesta 1954. Sen viereen rakennettiin vuonna 1991 yläasteen koulu, nuorisotalo ja kirjasto. Päiväkoti valmistui myöhemmin. Uudemmat rakennukset puretaan, on rakennusvirheitä ja pahoja puutteita.   Kouluille saatanee väliaik...

Teatteri Avoimien Ovien Saa rumiakin tanssittaa on ainutlaatuisen hieno kunnianosoitus näyttelijä Siiri Angerkoskelle. Se on myös näytelmän käsikirjoittaja-esittäjä Pinja Hahtolan ja ohjaaja Olka Horilan ammattitaidon juhlaa. Siiri Angerkoski (21.8.1902-28.3.1971) ehti näytellä yli sadassa elokuvaroolissa. Hän on Suomen kaikkien aikojen työllistetyin elokuvanäyttelijä. Elokuvien lisäksi hän näytteli myös teattereissa eri puolella Suomea. Me muistamme hänet ennen muuta rouva Puupäänä Pekka ja Pätkä -elokuvissa ja Suomisen perheen kotiapulaisena Hildana. Elokuvissa hän näytteli vanhojapiikoja, vuokraemäntiä, seurapiirirouvia, kotirouvia kipakasti ja hauskasti. Välillä vuorosanoja oli niukasti, ennätys oli yhden elokuvan ”God morgon”.   Vuonna 1938 Suomen Filmiteollisuus palkkasi Siiri Angerkosken ja hänen miehensä Kaarlo Angerkosken kuukausipalkkaisiksi näyttelijöiksi. Siiri irtisanottiin tehtävästään vuonna1964. Hahtolan Siirin suuri suru oli vuodesta toiseen se, ettei hän koska...

Suomen Kansallisteatterin ja Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyönä syntynyt Pasi Lampelan Laura on räiskyvä ja riipaiseva esitys. Kun avioliitossa kaikki viidentoista yhteisen vuoden jälkeen tuntuu Harrista (Esa-Matti Long) laimealta, ei siinä auta edes menestyvä yritys. Voisiko pakotienä olla elämä nuoruuden rakastetun kanssa. Kaikki olisi aivan toisenlaista. Harri on yrittänyt katkaista suhteen, mutta ei ole pystynyt siihen.  Aluksi naisten ajatukset ja tunteet ovat taka-alalla, mutta kun suuri valhe alkaa vähitellen paljastua, pääsevät naisetkin paremmin ääneen – tai oikeastaan aviovaimo.                                       Esa-Matti Long, Maria Kuusiluoma                                              ja Piia Mannisenmäki  Harri päättää antaa elämässään tilaa...

Suomen Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä Akse Petterssonin kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Oppitunteja eläville ollaan tutkimuslaitoksella, jossa etsitään tapaa millä kansalaisia voitaisiin valmistaa tulevia mullistuksia varten.  Salaisessa laitoksessa on töissä kolme miestä (Joonas Heikkinen, Heikki Pitkänen ja Janne Reinikainen) sekä yksi nainen (Katariina Kaitue).  Kirkkaankeltaisissa työtakeissaan he muistuttavat 1970-luvun jollain tapaa turvallista ja samalla hieman yksioikoista työelämää. Lavastus on ohjaajan ja Katri Rentton yhteistyön tulosta ja pukusuunnittelu Auli Turtiaisen käsialaa.   Kaikilla on asiaa toisilleen, mutta puheet eivät kohtaa kuulijaa. Jokainen häärää omiaan ja yrittää herättää toisen mielenkiinnon. Kun yhdessä yritetään hoitaa tärkeitä kokeita ja saada niistä raporttia aikaan, menee kaikki myttyyn. Kukaaan ei ota vastuuta kokonaisuudesta tai ei aina edes omasta osuudestaan.  Ohjaajan sanojen mukaan teos käsittelee inhi...

Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa eletään Uusi Eden -näytelmässä ydinpommin räjähtämisen jälkeistä aikaa. Studio Pasila tilat ovat säästyneet ja eloon on jäänyt muutama teatterin työntekijä. He ovat yhteisvoimin päättäneet selviytyä. Joukon johtajaksi oli valikoitunut Äiti (kopea ja korskea Tiina Peltonen), entinen teatterin talonmies. Eteenpäin mennään tunnuslauseen ”Rakkautta, harmoniaa” innostamana. Kaikki on hyvin, kunnes Äiti pelastaa Triplan raunioista Petterin (upeasti laulava Miiko Toiviainen), pizza-kuskin. Petterille alkaa aivan uudenlainen elämä, kun hänet hyväksytään joukkoon mukaan ja hän ystävystyy ja lopulta rakastuu silmittömästi näyttelijän urasta haaveilevaan Sonjaan (kärppämäisesti tilanteesta toiseen solahtava Anna -Sofia Tuominen). Mutta vähitellen joukon yhtenäisyys alkaa rakoilla. Petteri ei niele ihan kaikkea mitä Äiti heille kertoo ja yllyttää myös tekemään.   Kapinoinnin makuun päässet Petteri ja Sonja ottavat Sonjan aloitteesta avukseen Shak...

Helsingin Kaupunginteatterin Sinun, Margot yllättää täyttämällä kaikki odotukset. Meri Valkaman esikoisromaani Sinun, Margot kiittävät arvostelut ja löysi monta lukijaa. Se voitti Helsingin Sanomien Kirjallisuuspalkinnon. Mutta miten saadaan aikaan koskettava teatteriesitys, jossa isolla näyttämöllä olisi mukana kaikki se mikä kirjassa viehätti: kuvaukset DDR:n, Itä-Saksan viimeisistä vuosista, lapsuuden unohdetut vuodet,  salaperäiset kirjeet, äidin ja tyttären tulehtuneet välit, rakkaus jota ei olisi saanut olla olemassa, tyttären itsepäinen etsintä kaikesta siitä mitä hän ei tiedä. Näyttämön autius ensin hämmensi, mutta lavastaja Antti Mattilan ajatus ”pieni ihminen isossa koneistossa” loi oikeat puitteet kaikille tapahtumille. Eikä näyttämö koko aikaa ollut tyhjä, välillä ajeltiin Trabantillakin. Tärkeässä osassa olivat myös valot ja videot (Toni Haaranen) sekä äänet (Eradj Nazimov). Katsomosta käsin oli helppo tuntea olevansa karussa Itä-Saksassa. Näyttelijöiden liikunnallis...