Svenska Teaternin Ronja Ryövärintytär

Tekijä -

Svenska Teaternin Ronja Ryövärintytär on riehakas ja raikas esitys Astrid Lindgrenin pidetystä tarinasta. Näytelmän ohjaaja David Sandqvist on turvautunut kolmekymmentäkuusi vuotta vanhaan sovitukseen.

Teatterisalissa linnut visertävät ja ajattaret tervehtivät katsojia, mutta pimeä lava enteilee järisyttävän tapahtuman alkamista. Matiaksenmetsässä raivoaa kohta ennen kokematon ukonilma. Myrskyn keskellä syntyy ryövärintytär juuri kun ryövärinlinna halkeaa kahtia.   

Ronja kasvaa rakastavan Mattis-isän (Aaro Wichmann) ja Lovis-äidin (Julia Korander) huomassa. Tärkeä osa hänen elämäänsä ovat linnassa asuvat ryövärit. Pitkään aikaan Ronja ei tiedä mistä hänen perheensä elanto tulee. Vähitellen hän saa ryhtyä liikkumaan Matiaksenmetsässä yksinään. Aika pian hän löytää rotkon jonka toisella puolella häämöttää samanlainen luola kuin hänenkin puolellaan. Ennen pitkää siellä toisella puolella on samanikäiseltä näyttävä poika, Birk.   

Ronjan on päästävä tapaamaan uutta ystäväänsä mahdollisimman usein. Kaikki on tehtävä salaa vanhemmilta, koska Birkin isä Borka (Niklas Åkerfelt) paljastuu isä Mattiksen pahimmaksi vihamieheksi. Lasten ja vanhempien välit joutuvat välillä niin koville, että Ronja ja Birk vetäytyvät asumaan kahdestaan metsään.

Ronja kaipaa vanhempiaan, vaikka hänellä on seuranaan kaivattu veli. Oikeudenmukaisuus ja rakkaus vievät lopulta voiton ryövärien yksisilmäisestä oman edun tavoittelusta. Ronja ja Birk saavat palata linnoihinsa.

Metsässä voi tavata ajattaria ja maahiaisia, mutta myös ystävällisiä kakkiaisia ja ihanan villihevosen. Näytelmän moni-ilmeisuutta lisäävät sirkustaiteilijoiden huikeat esitykset.

Ihastuttavat Ronja (Antonia Atarah) ja Birk (Davit Bengtsson) valloittavat katsojat välittömästi. Ronjan iloisuus ja optimismi vievät tarinaa hienosti eteenpäin. Ryövärit ihastuttavat ja välillä vihastuttavatkin. Hauskanpidon lisäksi on hienoja seesteisiäkin kohtauksia.

Lavastus (Peter Ahlqvist), puvut (Erika Turunen),koreografia (Antti Silvennoinen), valot (Petri Tuhkanen), musiikki (Hanna Nikander) ja äänet (Andreas Lönnqvist) luovat näytelmälle hienot puitteet.   


                                  David Bengtson ja Antonia Atarah 

                                       Kuva Mikael Kivelä    

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m...
Lue lisää

Exlibrikseni tarina

Tekijä -
Kuva
Täyttäisin viisikymmentä vuotta muutaman kuukauden kuluttua. Olin pohtinut haluanko syntymäpäivälahjaksi exlibriksen vai Tampere-aiheisen taulun. Minä olen kotoisin Tampereelta ja mieheni Turusta. Meillä oli Turku-aiheinen maalaus, muttei Tampere-kuvaa. Olen harrastanut lukemista siitä saakka kun ensimmäisellä luokalla kansakoulussa opin lukemaan. Lukemaan oppiminen oli hankalaa. Oliko kukka vai kuka, kokko vai koko, kannu vai kana. Vähitellen sanat alkoivat lukiessa saada oikean muodon. Kirjat löytyivät Tammelan kirjastosta, jonne kotoa oli matkaa vain kilometri. Oppikoulua kävin toiselle puolella kaupunkia ja koulumatkoilla oli helppo poiketa lainastossa Keskustorin kupeessa. Piti odottaa että täytti 16 vuotta ennen kuin sai lainata kirjoja aikuisten osastolta. Onneksi isä lainasi kirjoja toiveitteni mukaan. Vähitellen omia kirjojakin kerääntyi. Sain säännöllisesti kirjoja nimipäivä-, syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistolla suomen kieltä ja he...
Lue lisää

Pitäjänmäen uusi sydän

Tekijä -
Kuva
Ennen kuin siirrymme ajanlaskussamme uudelle kymmenluvulle, on Pitäjänmäelle noussut uusi koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotalo, liikuntahalli keskittymä. Kaikki rakennukset kestävät sata vuotta. Suunnittelijan mukaan on tehty uusi Pitäjänmäen sydän. Sitä ennen pitää löytää koululaisille, päiväkotilaisille, kirjaston asiakkaille, nuorisotalon ja koulujen liikuntasalien käyttäjille väistötilat. Tavarat on pakattava ja asetuttava uusiin tiloihin kolmeksi vuodeksi eli muutto on kaikilla edessä kesällä 2026.   Lähiseudun asukkaiden on siedettävä purku- ja rakennustöiden liikennettä, melua ja pölyä, kunnes uusiin tiloihin toivon mukaan muutetaan syksyllä 2029. Kaikki pitäisi saada kesällä valmiiksi.    Vanha koulurakennus on seissyt paikoillaan vuodesta 1954. Sen viereen rakennettiin vuonna 1991 yläasteen koulu, nuorisotalo ja kirjasto. Päiväkoti valmistui myöhemmin. Uudemmat rakennukset puretaan, on rakennusvirheitä ja pahoja puutteita.   Kouluille saatanee väliaik...
Lue lisää