Hiirenloukku Helsingin Kaupunginteatterin Areena-näyttämöllä

Nyt ymmärrän miksi Agatha Christien Hiirenloukkua on näytelty vuodesta 1952 lähtien  – lukuun ottamatta  pandemian ajan neljäätoista kuukautta. Selitys löytyi Helsingin Kaupunginteatterin Areena-näyttämön Hiirenloukusta. Aino Piirola on suomentanut ja Miika Muranen ohjannut viihdyttävän, ei oikeastaan ollenkaan jännittävän soljuvasti etenevän näytelmän.

On juuri toimintansa aloittanut täysihoitola, ennen näkemätön lumimyrsky, kylällä tapahtunut murha ja henkilöt, jotka eivät tiedä liittyvänsä toistensa elämään. Teatterilla on monessa paikassa lappunen, jossa pyydetään, ettei katsoja paljastaisi loppuratkaisua kenellekään ja näin pilaisia ystävänsä tai tuttavansa teatteri-illan.

Täysihoitolan uudet yrittäjät Elina Keinonen ja Severi Saarinen ovat olleet vuoden naimisissa ja yrittävät nyt kaikkensa jotta vieraat viihtyisivät heidän majatalossaan. Vähitellen vieraat aiheuttavat sekaannuksia ja selkkauksia, jopa siinä määrin että etenkin isäntäpari alkaa pohtia miten hyvin he tuntevat toisensa.  Eiväthän he tiedä edes sitä osaako heistä jompikumpi hiihtää.

Esityksen takeena ovat komedian tekemisen taitavat näyttelijät Sakari Kinnunen, Helena Haaranen, Risto Kaskilahti ja uusina tuttavuuksina ainakin minulle Sauli Suonpää ja Joel Hirvonen.

Hiirenloukku on vanhanaikainen näytelmä 1950-luvun vaatteineen, huonekaluineen ja esineineen. Sopii hyvin Areena-näyttämön henkeen.


                                    Santeri Kinnunen ja Severi Saarinen 

                                         Kuva Otto-Ville Väätänen 

 

                                                                                

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja